Maahanmuuttajat työelämään

Taloustilanteen myötä työllistyminen Suomessa on ollut vaikeaa jo pitkään. Monella maahanmuuttajalla työllistymistä hankaloittaa lisäksi puutteellinen kielitaito tai se, että ammatillinen osaaminen ei vastaa työelämän tarpeita. Maahanmuuttajat ovat hyvin moninainen ryhmä niin kielitaitonsa, työelämävalmiuksiensa kuin ammattitaitonsakin osalta. Työllistymisen tukeminen on tärkeää.

Joillakuilla työllistyminen onnistuu heti esimerkiksi työyhteisöihin, joissa työkieli on muu kuin suomi ja joissa ammattitaitovaatimukset ovat samat kuin lähtömaassa. Joillakuilla polku on hyvin pitkä ja mutkikas, jos kielitaito kehittyy hitaasti, koulutustausta on vähäinen eikä ole työelämässä hankittua osaamista mihinkään Suomessa relevantille alalle. Suurin osa maahanmuuttajista kuuluu ryhmiin näiden äärilaitojen välissä. Suurin osa tarvitsee ainakin jonkin verran suomen kielen taitoa, tietoa suomalaisesta työelämästä ja päivitystä ammatilliseen osaamiseensa.

Oppilaitosten rooli on suuri, olen iloinen siitä, miten monin tavoin maahanmuuttajia koulutusten keinoin tuetaan. Kotoutumiskoulutusta tehostetaan ja kehitetään työelämälähtöisemmäksi, osaamisperusteisuus tuo ammatillisessa koulutuksessa aiempaa paremmin näkyväksi muualla hankitun ammatillisen osaamisen, koulutuspolut muuttuvat yhä yksilöllisemmiksi, joustavammiksi ja työelämälähtöisemmiksi. Esimerkiksi oppilaitoksessa tapahtuvaa ja oppisopimuskoulutusta yhdistävät mallit sopisivat monelle maahanmuuttajalle. Suomen kielen opetus ja ammatilliset sisällöt integroituvat yhä tiiviimmin yhteen.

    

Työnantajien näkemyksiä työllistymiseen, kielitaidon merkitys korostuu vastauksissa

Vaikka maahanmuuttajalla on tahtoa työllistyä ja valmiudet työelämään, on päätösvalta työsopimuksen syntymisestä lopulta työnantajilla. Säälistä ja hyvästä tahdosta ei ketään palkata vaan maahanmuuttajat joutuvat samalle viivalle Suomessa syntyneiden kanssa rekrytointitilanteissa. Alakohtaiset erot ovat suuria, kun työvoimaa tarvitaan esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ja puhdistuspalvelualan tehtävissä, on työllistyminen huomattavasti helpompaa kuin aloilla, joilla työttömiä työnhakijoita paikoista kisaamassa on paljon. Alavalintaa Suomeen muuttamisen jälkeen kannattaa harkita tarkasti omien toiveiden ohessa myös työllistymisnäkökulmasta, jos alanvaihto tai ammattiin kouluttautuminen on ajankohtaista aikuisena.

Ulkomaantaustaisten työllistymisestä Hämeenlinnan seudulla toteutettiin Osallisena Suomessa Hämeenlinnan Arttu-hankkeessa kyselytutkimuksena kartoitus, jonka tarkoituksena oli syventää tietoa Hämeenlinnan seudun työnantajien näkemyksistä ja tarpeista liittyen maahanmuuttajataustaisten työllistämiseen. Hämeen Ammattikorkeakoulun Business Point toteutti vuosien 2012–2013 vaihteessa Osallisena Suomessa (ARTTU) -hankkeen tilaaman kartoitustyön, jonka tavoitteena oli selvittää työnantajien näkemyksiä maahanmuuttajien työllistymisestä ulkomaalaistaustaisten työllistymisen edistämiseksi.

Tutkimuksessa haastateltiin viittätoista Hämeenlinnan seudun eri alojen yritystä. Näistä kymmenessä oli työskennellyt tai työskenteli edelleen ulkomaalaistaustainen työntekijä. Yleisesti tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että organisaatiot, joissa on työskennellyt ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, olivat erityisen tyytyväisiä näiden työpanokseen. Näissä yrityksissä ei myöskään nähty mitään ongelmia ulkomaalaistaustaisten rekrytoimisessa. He olivat kokeneet, että ulkomaantaustaiset maksoivat työllään ja motivaatiollaan takaisin mahdollisen ”ylimääräisen” vaivan rekrytoinnissa tai perehdyttämisessä. Yrityksillä, joilla ei ollut vielä kokemusta maahanmuuttajataustaisten rekrytoinnista, oli enemmän pelkoja. Eräässä yrityksessä epäiltiin ulkomaalaistaustaisen työntekijän karkoittavan asiakkaita, koska suomalaiset haluavat suomalaisten tekemää työtä ja palvelua. Kartoituksessa mukana olleiden työnantajien mielestä vain kielitaito nousi haasteeksi, ja se todettiin ainoaksi rekrytointia hankaloittavaksi tekijäksi.