Kumppanuutta!

Olin sopinut poikkeavani aamulla Kumppanuustalolla tapaamassa Hyvän alun Hämeenlinnan kaupungin hanketoimijaa ja päivittämässä kuulumisia lomien jälkeen. Vartin poikkeaminen vaihtui useamman tunnin moniksi ennalta suunnittelemattomiksi palavereiksi kaupungin ja järjestöjen toimijoiden kanssa sekä hyviksi keskusteluiksi ja ohjaustilanteiksi paikalla olevien juttusille tulevien maahanmuuttajien kanssa. Monen tason monen suuruusluokan asioita eteni. Kasvokkain on helppo tehdä, luottaa ja löytää yhteinen tahtotila. Intoa, innostusta, konkreettista työtä yhdessä ihmisten kanssa. Näin on kiva edistää asioita. Yhdessä. Tämä taitaa olla Hämeenlinnan seudun kotouttamistyön salaisuus.

Kumppanuustalolla on päästy siihen, että hyvin monet toimijat löytävät synergiaa yhteisistä tiloista, toiminnoista ja kohtaamisista. Julkinen ja kolmas sektori osaavat toimia yhdessä niin, että molempien vahvuudet hyödyttävät ihmistä. Ihmiset saavat olla aktiivisia toimijoita, luoda itse toimintaa ja osallisuutta. Kumppanuustalolla jokainen kävijä on monessa roolissa. Erityisen iloinen olen maahanmuuttajista ja muista vertaisuuttaan työhön tuovista. Joissain tilanteissa jokainen voi tarvita tukea ja palveluita, samaan aikaan voi itse voimaantua siitä, että pystyy olemaan apuna ja tukena muille.

Loistava paikka! Pääsin seurailemaan aikaa ja prosessia, kun Kumppanuustaloa luotiin ja se on kehittynyt nykyiselleen. Olisiko onnistumisen takana kaupungin fiksu visio olla enemmän kuin palveluiden tuottaja tai hallinto-organisaatio? Kunta luomassa yhteistä toimintaympäristöä sekä foorumeja toiminnalle tukien monitoimijuutta yli hallinto- ja organisaatiorajojen. Toisaalta Kumppanuustaloon on löydetty myös hurja määrä innostusta, vapaaehtoistyötä, sitoutumista, kehittämistahtoa ja yhteistyön rakentamisen osaamista järjestöistä ja monilta eri toimijoilta. Suunta on yhteinen ja ihminen keskiössä. Setlementin merkitys on Kumppanuustalolla suuri, arvot näkyvät ja kuuluvat arjessa.

Kiitos, kun taas sain käydä Kumppanuustalolla - tänään Hyvän alun projektipäällikkönä hankeorganisaatioiden suuntiin ja verkostoissa, monikulttuurisuuskoordinaattorina maahanmuuttajien pulmien ratkomisessa tukemassa ja seuraavan kerran torstaina oppimassa itse arabian alkeiden opiskelijana.

Uusi vuosi - uusi projekti

Koulutuskuntayhtymä Tavastiassa alkoi vuoden 2018 alusta Taitava Opva ESR -hanke, jonka projektipäällikkönä aloittelen. Luvassa on vilskettä, Hyvä alku Hämeessä ESR sai nimittäin myös jatkoaikaa kesäkuun loppuun ja sitten on vielä monikulttuurisuuskoordinaattorinkin puuhat. Lupaan olla pitkästymättä :).

Taas varmistui yksi keino ja saatiin resurssit kehittää toimintaa yhdeltä osin vastaamaan ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteita ja tulevien opiskelijoiden tarpeita. Opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot laajenevat koskemaan kaikkia niitä tarvitsevia opiskelijoita, joten on aika kehittää malli, rakenne, materiaaleja ja toimintatapoja opintojen järjestämiseen. Valtaosa opva-opiskelijoista on Tavastiassa ollut maahanmuuttajataustaisia, varmasti myös moni Suomessa syntynyt hyötyy jatkossa Opva-opinnoista. Hanke palvelee niin valtakunnallisesti OKM:n kautta kaikkia koulutuksenjärjestäjiä kuin meidän omaakin toimintaamme.

Tavastian koordinoimassa hankkeessa kehitetään valtakunnallisesti Suomen Diakoniaopiston kanssa opiskeluvalmiuksia parantavia opintoja. Hanke kuuluu OKM:n kokonaisuuteen, jossa TAITO-ohjelmaan liittyen tuetaan aikuisväestön lukemisen, kirjoittamisen, numerotaitojen ja tieto- ja viestintäteknisten taitojen kehittymistä. Kehittämistyötä hankkeessa tehdään kuuden osa-aikaisesti hankkeessa työskentelevän voimin vuoden 2018 alusta vuoden 2020 helmikuulle. Hankkeen rahoitus on hiukan yli 420 000 euroa.

Hankkeen tuloksena syntyy valtakunnallisesti hyödynnettävissä oleva malli perusvalmiuksien (lukeminen, kirjoittaminen, numerotaidot ja tieto- ja viestintätekniikan taidot) kehittämiseen osana ammatillisen tutkinnon suorittamista. Malli rakentuu niin, että oppilaitoksissa pilotoidaan erilaisia tapoja tukea perusvalmiuksiltaan heikkoja oppijoita ja pilottien avulla syntyy suosituksia / opetuksen suunnitelmia opva-opintojen järjestämiseen. Hankkeessa tehdään myös opetusmateriaalia ja perusvalmiuksien kartoitusta, koulutetaan henkilöstöä teemassa ja selvitetään opvan vaikuttavuutta.

Malli vastaa ammatillisen koulutuksen uudistamisen tavoitteisiin ja rahoituksen niukkenemiseen. Tarvitaan kustannustehokkaita, vaikuttavia tapoja tutkinnon suorittamisen varmistamiseksi myös silloin, kun valmiudet eivät ilman tukea riittäisi. On kivaa olla varmistamassa sitä, että mahdollisimman moni saisi tutkinnon, suorittaisi tutkinnonosia ja saisi työelämässä tarvittavat valmiudet.

Innolla siis uutta kohti!

Strategiaa ja suuntia tulevaan

Tavastiassa strategia uudistetaan neljän vuoden välein, kun saadaan valtuustokauden alkamisen myötä kuntayhtymälle uudet päättäjät. Tämä syksy on ollut aikaa, jona on päästy strategiatyön osana valmistelemaan yhtymähallitukselle ja sen myötä yhtymäkokoukselle linjauksia myös sitä, mitä ja miten monikulttuurisuusasioissa tulevina vuosina edistetään.

On hienoa saada koota yhteen ja näkyväksi tehtyä, peilata nykytilannetta siihen, millaisia tavoitteita asetettiin neljä vuotta aiemmin. Moni asia on muuttunut paljon, monessa asiassa on ylitetty tavoitteet. Ei osattu ennakoida sitä, miten suurta maahanmuuttajien määrän kasvu opiskelijoissa onkaan. Koulutustarpeisiin on pystytty vastaamaan. Välillä vähän venyen, mutta onnistuneesti. 

Kymmenen vuotta sitten muuta kuin suomea äidinkielenä puhuvia oli Ammattiopisto Tavastiassa kaksi prosenttia, viisi vuotta sitten kuusi prosenttia ja nyt jo 15 prosenttia opiskelijoista. Tämän onnistuminen on vaatinut tahtoa, työtä ja tekemistä hyvin monelta - ennen kaikkea hyvää johtamista. Tehty työ näkyy myös siinä, että nyt kotouttamisen parissa työskennellään kuntayhtymässä jo 43 henkilötyövuoden resurssilla. Kehittämistyötä on arvostettu ja uudelle on annettu tilaa. Toiminta kasvaa vääjäämättä, maailma muuttuu. On ollut viisasta niin maahanmuuttajien kuin työelämän tarpeidenkin näkökulmasta vastata koulutustarpeisiin nopeasti. Ollaan valmiita siihen, että globalisaation myötä muuttoliike kasvaa ja koulutuksen merkitys on suuri siinä, että uudet tulijat kiinnittyvät seutukunnalle.

Monikulttuurisuusohjelmaa valmistellessa on ollut hienoa huomata johdon eri toimijoiden vahva sitoutuminen asian edistämiseen. Keskustelut olivat hyviä, linjaukset yhteisiä. Ohjelmasta tuli vahva. Sen toteuttamiseen on yhteinen tahto ja sitoutuminen. Näin on hyvä tehdä jatkossa työtä sovittujen tavoitteiden edistämiseksi.

Erityisen iloinen olen siitä, että Tavastian arvoissakin monikulttuurisuus näkyy ja liittyy nimenomaan kumppanuuteen. Maahanmuuttajatyö on kumppanuutta parhaimmillaan, verkosto ja yhdessä tekeminen on tärkeää. Monikulttuurisessa työssä on opittu toimimaan yli hallintosektorien ja organisaatiorakenteiden yksilö edellä.

Kehittämistyön helmiä on se, kun hankkeista nostetaan kehittämiskohtia ohjelmatason tavoitteiksi, sitoudutaan tuloskortissa kehittämään niitä, hankkeistetaan tarvittaessa kehittämistä ja taas löydetään hankkeissa uusia kohtia, joissa voidaan toimia aiempaa paremmin ja saadaan uusia tavoitteita. Näin hankkeiden työ sekä kehittäminen ovat vahvasti sidoksissa perustoimintaan ja niille on organisaatiossa tuki. Työ etenee ja siihen on sitouduttu. Moni Hyvä alku Hämeessä -hankkeen työssä esiin noussut asia pääsi ensi vuoden tuloskortin tavoitteisiin.

Tavastian strategian ja monikulttuurisuusohjelman löydät täältä: https://www.kktavastia.fi/strategia/

Kiitos kuluneesta vuodesta työkaverit niin omassa organisaatiossa kuin muuallakin. On ollut kiva saada tehdä töitä, onnistua ja oppia yhdessä.

Ensi vuonna jatketaan.

Hyvän ja rauhaisin joulun ajan toivotuksin,

Tiina

Hyvää alkua ja mainiota vuoden loppua

Hyvä alku Hämeessä ESR-hanke toimii aktiivisesti ja tuloksiakin alkaa valmistua. Syksy on ollut kiireinen, blogin päivittäminen on jäänyt turhan vähiin. Taas on hyvä aika ajatella ääneen!

Menossa hankkeessa on mallinnus, juurruttaminen ja toimintojen saamisen varmistaminen osaksi tulevaa palvelurakennetta. Ei ole muuten ihan yksinkertaista, kun kotouttamisen rakenteet muuttuvat vahvasti. Nyt arvioidaan ja palaute on tärkeää.

Hankkeen toimiajalle haettiin jatkoa ja saatiinkin rahoittajalta jatkoaika niin, että vielä keväällä 2018 ehditään tehdä mallinnusta ja juurrutusta sekä levittää opittua ja tuotettua.

Suomen kielen materiaaleja kokeiltavana

Hankkeessa on tuotettu materiaalia suomen kielen opetuksen tueksi sekä vapaaehtoisille ohjaajille että opettajille.  Sähköisen materiaalin lisäksi sivustolla
www.osaansuomea.fi löytyy myös tulostettavia tehtävävihkoja. Toivomme, että mahdollisimman moni käyttäisi materiaalia ja antaisi kehittämisehdotuksia ja palautetta osoitteeseen: juha.makirinta@kktavastia.fi. Materiaaleja on esitelty lähinnä hanketoimijoiden verkostoissa ja niitä levitetään edelleen. Materiaalien tuottaminen yhdessä ja käyttäminen eri koulutuksissa kiinnostavat eri oppilaitosten ja koulutusten suomen kielen opettajia. Synergia ja yhteistyö ovat hienoja asioita, näihin hanke pyrkii.

Henkilöstölle koulutuksia

Hanke järjestää lähinnä hankeorganisaatioiden henkilöstölle koulutuksia maahanmuuttajuuteen ja kotoutumiseen liittyen. Syksyllä toteutui mm. Selkokielisen viestinnän koulutus. Tästä osiosta lisätietoja antaa Katja Maetoloa. Katja kehittää myös työpaikalla tapahtuvan suomen kielen oppimisen malleja ja kokeilee niitä. Työpaikalla tapahtuvaa kotouttamista pyritään juurruttamaan mm. työkokeilu- ja ammatillisen koulutuksen prosesseihin.

Henkilöstön kouluttaminen ja prosessien kehittäminen nivottiin yhteen Inkalan kehittämispäivässä, jossa eri oppilaitosten suomen kielen opettajien kesken mietittiin mm. uutta kielitaidon varmistamisen prosessia nivelvaiheeseen kotoutumiskoulutuksesta, valmistavista koulutuksista ja aikuisten perusopetuksesta ammatillisiin opintoihin siirryttäessä.

Tietoa yhteiskunnasta monella kielellä

Hankkeessa järjestettiin syksyllä Hämeen Setlementin osiossa omakielisiä somaliksi, arabiaksi, dariksi/persiaksi ja englanniksi tulkattuja yhteiskuntainfoja maahanmuuttajille. Teemat valittiin niin, että saatava oikea tieto Kelan ja kaupungin etuuksista, rahan käytöstä ja velkaantumisesta, työnhausta, asumisesta ja perheen asioista hyödyttää kotoutujan arjen sujumista. Infot järjestettiin iltaisin Kumppanuustalolla. Palaute on ollut hyvää ja osallistujia runsaasti. Toiminnalle on tarve ja sille etsitään jatkoa hankkeen päättyessä. Lisätietoja antaa Tarja Helanen, tarja.helanen@hameensetlementti.fi.

Paavo Pilotti monen toimijan yhteistyönä

Hämeenlinnan kaupungin osiossa painopiste on Paavo Pilotti- kurssissa. Kurssi auttaa vasta kuntaan muuttaneita uuteen, aktiiviseen alkuun jo heidän odottaessa kotoutumiskoulutukseen siirtymistä. Kurssi palvelee erinomaisesti myös palveluiden välissä olevia, ylläpitäen opittua suomen kieltä ja opiskelumotivaatiota, sekä kotoutumiskoulutuksesta pudonneita. Ketään ei jätetä tyhjän päälle vaan otetaan osaksi yhteiskuntaa. Kurssi toteutetaan kolmen kuukauden jaksoissa ja viimeinen hankkeen ryhmä aloittaa vuoden alussa. Ohjaus kurssille tapahtuu sosiaalityöntekijän kautta ja uusia opiskelijoita mahtuu mukaan.

Paavo -pilotti sisältää mm. suomen kieltä, tieto- ja viestintätekniikan alkeita, erilaisia ryhmätoimintoja, työelämävalmennusta ja yhteiskuntatietoa tulkattuna omalle äidinkielelle. Suomalaiseen kulttuuriin ja tapoihin tutustutaan myös luokkahuoneen ulkopuolella. Paavo Pilottia kehittää ja toteuttaa Eevaleena Taala, eevaleena.taala@hameenlinna.fi. Menossa ovat monen tahon neuvottelut siitä, miten ja mihin kiitelty Paavo juurtuu hankkeen päättyessä. Tehdään työtä sen eteen, että Pilotin kokemukset otetaan huomioon uusissa maakuntavalmistelun projekteissa ja kotoutumisen palveluissa. 

Taas on opittu ja etsitty viisautta

Taas syksyllä ollaan osallistuttu moniin koulutuksiin ja tehty opintomatkoja. Haagin Kansainvälisen Metropolis-konferenssin satona saatiin mm. malleja maahanmuuttajien yrittäjyyden tukemiseen Australista sekä Kanadan yhteisöllistä kotoutumisen tuen rakennetta. Wienissä opittiin mm. oppisopimusasioita sekä erilaisia tapoja järjestää koulutusta ja kotouttamista, Wienissä hämmentävää on hyvin pieni työttömyys samaan aikaan kun maahanmuuttajien osuus väestöstä on suuri.

Alkua alkaa olla koossa

Hankkeessa hienointa on se, että eri sektorien ja hallinnonalojen yhteistyö toimii kotouttamisessa. Verkosto ja palvelujärjestelmä toimii niin hyvin, että alueella on työttöminä työnhakijoina kotoutujia hyvin vähän. Katveita ja päällekkäisyyksiä löytyy edelleen, tehdään niiden parantamiseksi työtä. Tätä viestiä on mukava viedä Hämeestä valtakunnalliseen verkostoon. Tällä yhteistyöllä ja toimijoiden osaamisella ollaan meillä Hämeessä jo melko valmiita maakunta- ja soteuudistuksiin kotouttamisessa. Hankkeiden valtakunnallinen alkuvaiheen kotouttamisen malli julkistetaan 17.1. Kotona Suomessa -seminaarissa. 

Projektityötä parhaimmillaan

On taas päivä, jona työvuosi on ohi ja alkaa kuuden viikon vuosiloma. On päivä, jona taas kerran miettii, mikä tässä kehittämis- ja projektityössä kiehtoo. Yhä uudestaan innostuu ideoimaan, suunnittelemaan, kokoamaan verkostoa tekemään yhdessä, hakkaamaan päätään seinään, vääntämään ja kääntämään asioita siihen malliin, kuin niiden toivoisi olevan, keräämään tilastoja, kirjaamaan, kuvailemaan, raportoimaan, selittämään ja perustelemaan tehtyä. Joku tässä koukuttaa!

Viimeinen työviikko nosti esiin projektityön helmiä. Hyvä alku Hämeessä -hankkeelle tehtiin ulkoinem arviointi. Arvioijana Ramboll halusi keskittyä hankkeen tavoitteista kahteen: verkoston prosessityöhön ja Paavo Pilotteihin. Teemat oli valittu hyvin. Niissä nousi esim verkoston merkitys, yhteistyö ja eri toimijoiden tahto saada kotoutumisen palvelut toimimaan yhteistyöllä. Enempää ei voi työltään kai pyytää kuin sitä, että arvioinnin aikana löydetään monen tahon yhteistyönä rahoitus- ja toteutusrakenteita kotoutumispalveluille niin, että rakenteita voi monistaa valtakunnallisestikin. 

Tästä pidän! Saa tehdä uutta. Saa kokeilla. Saa onnistua ja epäonnistua kokeiluissa. Projektilla on alku ja loppu, saa saada aikaan valmista, luopua vanhasta ja hypätä uuteen. Saa aikaan jotain, mille on tarve, mitä aiemmin ei ole ollut ja mikä löytää paikkansa ja jää elämään. Kehittäjät ovat kai työelämässä oma rotunsa. Rasittavakin sellainen. Aina ei muutos synny helposti, mutta lopulta uusi aina korvaa vanhan. Kun  aloitin kotouttamistyössä yli 20 vuotta sitten, en olisi uskonut, miten yhteiskunta muuttuu, maahanmuuttajien määrä kasvaa ja kotouttaminen rakenteistuu. Olen saanut olla monessa vaiheessa mukana tekemässä ja kokeilemassa. Aika hyviä ollaan jo! Nyt lepuuttumaan lomalle ja sitten raikkailla, uusilla ideoilla pulmien kimppuun ja maailma taas hitusen paremmaks

Ideoita iloisesta Amsterdamista

Hyvä alku Hämeessä ESR-hankkeen toimijaorganisaatiot tekivät opintomatkan Amsterdamiin tutustumaan kotouttamisen malleihin ja etsimään hyviä käytäntöjä. Kuuden henkilön porukalla reissattiin niin, että kaikista hankkeen organisaatioista oli osallistuja mukana.

Järjestöt vahvasti kotouttamistyössä

Amsterdamiin saavuttiin keskiviikkona 7.6. puolen päivän aikaan ja jo iltapäivällä olimme tutustumassa De Havelaariin. De Havelaar on lähiökeskustyyppinen toimintakeskus, joka kuuluu laajaan ABC-allianssiin. Keskus, johon tutustuimme, oli organisaation osaa West. Vapaaehtoisia kotouttamisessa toimii sadoittain. Toimintana järjestetään mm. kielen opetusta, ohjausta ja neuvontaa, nuorisoteatteria, lounastarjoilua… Ihmiset itse ovat avainasemassa toiminnan järjestämisessä ja suunnittelussa. Rahoitus saadaan erityyppisinä avustuksina kaupungilta.

Ammatillisen koulutuksen ja kielen opetuksen yhdistämisen kokeilut menossa

Torstaina 8.6. aloitettiin aamu matkalla tutustumaan ROC-koulutuksenjärjestäjän ammatillisen koulutuksen kokeiluun. Opiskelijoita ROC:ssa on yli 30 000, henkilökuntaa noin 700. Projektin idea oli koulutuskokonaisuus, jossa yhdistettiin tekniikan alojen ammatillisia opintoja ja kielenopetusta. Rakenne vastasi melko hyvin Suomen maahanmuuttajien osaamisohjelmakokeilua. Menossa oli ensimmäinen vuoden alussa aloittanut ryhmä, jonka kielitaitotaso oli hyvin vaihteleva. Opiskelijat, joita jututtelin, olivat kotoisin hyvin monista Afrikan ja Aasian maista, monet Syyriasta. Moni oli ollut Hollannissa noin kolme vuotta ja osallistunut aiemmin hajanaisesi kielikursseille. Varsinaiseen ammatilliseen koulutukseen vaadittavaa kielitaitotasoa B1 ei heillä vielä ollut ja sitä kokeilussa tavoiteltiin. Koulutus rakentui ”praktiikasta” eli työsalityöskentelystä, kieliopinnoista ja mm. liikunnasta. Hyvin tyytyväisiä olivat opiskelevat nuoret miehet opintoihin ja käytännönläheiseen opetukseen. Pohdittavaksi jäi, miten meillä vastaaviin MAO-koulutuksiin tarvittava A1-A2-kielitaitotaso saavutetaan yleensä jo 6-12 kuukaudessa kotoutumiskoulutuksessa, kun Hollannissa siihen kului 2-3 vuotta. Kielissä on toki eroja kuten oppimistuloksissakin, ehkäpä suomalainen pedagogiikka ja koulutus on ihan kilpailukykyistä - jopa hyvää?

Rahoitusrakenne ohjaa vahvasti vastuuseen omasta oppimisesta

Kotouttamisen ja koulutuksen rakenteet olivat Hollannissa hyvin monimutkaiset. Pääsääntö oli, että jos maahan aikoo muuttaa vaikkapa naimisiin tai töihin, pitää ennen sitä opiskella peruskielitaito lähtömaassa ja suorittaa kielitesti ennen maahan saapumista. Pakolaisten osalla kielitaidon opiskelu aloitetaan alusta Hollantiin saapumisen jälkeen. Rahoitusrakenne oli kiinnostava. Kotoutuja saa valtiolta 10 000 euron lainan, ikään kuin opintosetelin, jolla hankkii itselleen kotoutumiskoulutuksensa. Useampi sata oppilaitosta tarjoaa kotoutumiskoulutuksia eri tavoin ja sisällöin, sitten maahanmuuttaja hakeutuu sinne, minne haluaa ja oppilaitokset valitsevat hakijoista haluamansa. Koulutus rahoitetaan opiskelijan opintosetelillä, jota voi käyttää kolmen vuoden ajan eri koulutuksiin useammassa oppilaitoksessa. Loppuvaiheessa tehdään kansalaisuuteen vaadittavat kielitesti (kirjoittaminen, tekstin ymmärtäminen, puhuminen, puheen ymmärtäminen), yhteiskuntatietokoe ja työelämätietokoe. Jos nuo läpäisee määräajassa, ei lainaa tarvitse maksaa takaisin. Jos oppiminen ei ole edennyt tavoitellusti ja testejä ei läpäise, pitää maksaa valtiolle takaisin se 10 000e. Tilanne on ilmeisen mahdoton luku- ja kirjoitustaidottomana ja heikoilla koulutuspohjilla tulleilla. Vielä 10 vuotta sitten valtio maksoi kaikkien koulutuksen, nyt vastuu oppimisesta ja vapaus valita oppilaitos sekä koulutus on kotoutujalla.

Monimuotoisesti rakennettu kotoutumiskoulutus

Iltapäivällä tutustuttiin ROC:n kotoutumiskoulutukseen. Ryhmiä oli paljon. Kielenopetusta lähiopetuksena oli kolmena päivänä viikossa 2,5h kerralla. Lisäksi viikkoon kuului neljä tuntia itsenäistä ohjattua työskentelyä tietokonetilassa sekä tunti viikossa vapaaehtoisten kielikoutsien vetämiä keskusteluharjoituksia. Itsenäisesti tulisi työskennellä paljon, jotta kansalaisuuteen ja ammatiliseen koulutukseen vaadittavan kielitaidon saavuttaisi. Opiskelijat opettivat vieraille innokkaasti kielen alkeita, kun pääsimme mukaan oppitunnille, suurimpana esteenä kielen oppimiselle jututtamani opiskelijat kokivat englannin kielen taitonsa – on helppo kommunikoida arjessa englanniksi eikä tule harjoiteltua hollantia.

Ihmiset itse kotouttamassa ja aktivoimassa - kaikki rakentavat yhteiskuntaa
 

Perjantaiaamun kaatosateessa suuntasimme De Meevaartin asukastuvalle. Paikka muistutti paljon Kumppanuustaloa, sekin oli aiemmin toiminut kirkkona ja kouluna, nyt tiloja käytettiin siihen, että ihmiset saivat järjestää itse ryhmätoimintoja, tapahtumia, saivat ohjausta ja tukea sekä aktivoivat asukkaita. Alakerrassa oli kahvio, tietokoneita ja matalan kynnyksen ohjausta sekä tilaa vapaalla kohtaamisella – ihan kuin meidän Kumppanuustalolla. Kiinnostavaa oli, että toiminnassa eivät erotu maahanmuuttajille ja muille suunnatut aktiviteetit. Maahanmuutto on niin monen polven jo kolonialismin ajalta tuttu ilmiö, että ihmisiä ei luokitella etnisen taustan mukaan. De Meevaartissa puhuttiin myös terrorismin uhasta ja etnisistä suhteista. Ristiriitoja tuntui ilmenevän hyvin vähän. Pelolle ei anneta tilaa vaan pidetään kiinni siitä, että elämä jatkuu normaalina, länsimaisen vapaana. Koko kaupungissa poliiseja tai turvallisuusjärjestelyjä näkyi hyvin vähän. Amsterdam on iloinen, vapaa, liberaali ja yksilöiden vapauden salliva ihan joka suhteessa.

Arvokkainta matkassa hyvien vierailukohteiden lisäksi oli hankkeen toimijoiden yhteinen aika keskusteluihin, vertaismentoroiva ote ja into jalostaa koettua toiminnaksi ja ottaa käyttöön omissa organisaatioissa ja Hämeen kotouttamisessa. Onpa kivaa oppia fiksussa innostuneessa porukassa uutta! Kiitos matkaseura ja Amsterdam!

Kulttuureista kutkuttavia keskusteluja

Opehommissa

Olen viime viikkoina päässyt opettamaan ja keskusteluttamaan kulttuureista, niiden eroista ja siitä, mitä kulttuurieroista kannattaisi ottaa huomioon maahanmuuttajia opettaessa ja ohjatessa. Sain esitellä Hyvä alku Hämeessä ESR-hanketta HAMK:n ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijoille. Syntyi mainiota pedagogista keskustelua kulttuurien huomioimisesta ja ammatillisen koulutuksen uudistamisesta. Fiksuja, pohtivia ja reflektoivia uusia opettajia on tulossa.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston uusien ohjausmenetelmien koulutuksessa oli kuulijoita leffateatterin iso sali täynnä, paljon perusopetuksen opinto-ohjaajia, työhallinnon ohjaushenkilöstöä ja järjestöjen ohjaustyötä tekeviä. Puhuimme monikulttuurisen ohjauksen haasteista ja iloista yhdessä työhallinnon Elina Sorvarin kanssa. Esiin nousi verkostotyön vahvuus, moniammatillisuus ja luottamus verkoston toimijoiden välillä. Yleisö nosti esiin ja toivoi keinoja rakentaa kulttuurien välistä yhteistyötä sekä edistää suvaitsevuutta ja monikulttuurisuutta yhteisössä.

Kolmannen kerran pääsin puhumaan samoista teemoista Hyvän alun henkilöstökoulutuksessa Ammattiopisto Tavastian henkilöstölle. Erityisesti ilahdutti keskustelun avoimuus, aika on kypsä sille, että myös ongelmia nostetaan rohkeasti esiin ja niihin etsitään ratkaisuja yhdessä. Monet näkökulmat kohtasivat ja pääsimme vertaisoppimaan toistemme kokemuksista. Aito pedagoginen arvokeskustelu syntyy kuin itsessään, kun työkavereiden kesken mietitään, miten kukin jonkin tilanteen kokeen. Hienoja tilanteita, näistä opitaan ja jatketaan eteenpäin.

Kulttuurien jäävuori

Lempiteemojani henkilöstön monikulttuurisuuskoulutuksessa on kulttuurien jäävuori, josta meren pinnan yläpuolella on pieni osa: vaatetus, juhlat, tavat, symbolit… Suurin osa jäävuoresta on veden pinnan alla, siellä on se, mikä ei näy ulospäin: arvot, eettiset kysymykset, käsitys oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta…

Jäävuoressa näemme yleensä vain sen pinnalla olevan osan, se myös sulaa ja muokkautuu melko helposti auringossa, tuulessa tai tuiskussa.

Veden alla oleva osa on se isompi osa, joka yleensä on piilossa, näkymättömissä. Riski törmätä on valtamerilaivallakin suurin, kun mitään ei pinnan yläpuolella näy. Veden pinnan alla olevat kulttuuriset tekijät eivät hevillä muutu. Vaikea olisi kuvitella kovin paljon perusarvojensa muuttuvan, vaikka toiseen kulttuuriin muuttaessa muuttaisikin ulkoisia pinnan yläpuolelle näkyviä asioita uuden kulttuurin mukaiseksi. Huivin voisin laittaa päähän, oppia tervehtimään ja hoitamaan asioitani toisin, mutta vaikkapa demokratiasta tai tasa-arvo-ajattelusta en missään itse luopuisi.

Miten ottaa huomioon niin itsessään kuin ohjattavassaan kulttuuriset erot? Miten tunnistaa niin toisen kuin ikioman jäävuoren sisuksissa olevia arvoja sekä asioita ja nostaa niitä keskustelussa esiin arvostaen ja yhteistä näkemystä etsien?

Hienointa opettajuudessa kai ovat juuri nämä hetket, joissa opitaan yhdessä ja tajuaa itsekin keskustelun jälkeen osaavansa jotain hitusen aiempaa paremmin.