Malmön malleja oppimassa

Uudenmaan ELY-keskus ja Kotona Suomessa -koordinaatiohanke (ESR) järjestivät opintomatkan Malmöön tutustumaan siihen, miten kotouttamisen palvelujärjestelmä siellä toimii. Antoisat tutustumiskohteet ja yhteinen aika reflektoida niin nähtyä kuin itse tehtävääkin työtä olivat todella toimivia. Mukana oli Hyvä alku -pilottien toimijoita sekä Uudenmaan ELY-keskuksen ja Työministeriön kotoutumisesta vastaavaa väkeä.

Malmö on kiehtova kohde ammatillisesti. Siellä on yli 30% väestöstä maahanmuuttajia ja näiden lisäksi noin 10% Ruotsin kansalaisuuden saaneita muualta muuttaneita. Sekä lisäksi suuri määrä turvapaikanhakijoita. Suomeen tuli turvapaikanhakijoita viime vuonna reilut 30 000, Ruotsiin tuli heitä yli viisinkertainen määrä. Suuri osa tulijoista on jäänyt Etelä-Ruotsiin.

Menin Malmöön Kööpenhaminasta junalla ja oli helppo samastua suuriin määriin turvapaikanhakijoita, jotka käyttivät samaa reittiä kohti pohjoista. Ja niinpä Kööpenhaminan päässä Malmön junaan noustessa olikin EU:n sisäinen passitarkastus. Raja on käytännössä kiinni - raja joka on EU:n sisällä ja kahden pohjoismaan välissä. Maailma muuttuu.

Malmö on ollut otsikoissa levottomuuksistaan, kaupunkikuva oli kuitenkin hyvin aurinkoisen myönteinen ja vauraskin jopa paljon parjatussa pääosin maahanmuuttajien asuttamassa Rosengårdin lähiössä. Hymyilevän hyväntuulista. Talous vetää ja usko tulevaan on vahva.

Lääninhallituksella vahva rooli kotouttamisessa

Pääsimme tutustumaan lääninhallitukseen, jolla on vahva rooli kotouttamistyössä. Erityisesti kuulimme yhteiskuntainfoista, joita järjestetään vertaistukiajatuksella. Yhteiskuntaneuvojiksi koulutetaan maahanmuuttajataustaisia erikielisiä toimijoita, joilla on omakohtainen kokemus ruotsalaiseen yhteiskuntaan kotoutumisesta. Omakohtaisen kokemuksen arvostamisen lisäksi kiehtovaa oli kaiken läpäisevä terveys-ajattelu. Terveyden tukeminen kotoutumista tukemalla oli viisasta, terveys on myös lahjomaton mittari. Suomessa ajatellaan usein, että kotoutumiseen varataan aikaa kolme vuotta, jona aikana on oikeus kotoutumista tukeviin toimenpiteisiin. Ruotsissa tutkimukset osoittavat, että jo terveyden osalla kuluu kaksinkertainen aika siihen, että terveysasioisssa päästään edes maahantulotilanteen tasolle. Maahanmuutto on kriisi ja sen vaikutukset terveyteen tulivat kiistatta esiin. Jäinkin pohtimaan, mihin vaiheeseen kotoutumista tulisi panostaa eniten voimavaroja: alussa voimat eivät välttämättä riitä mm. kielen opiskeluun, kun terveydentila ei sitä mahdollista vaan voimat kuluvat selviytymiseen. Myöhemmin pystyisi panostamaan enemmän opiskeluun ja omaksumaan asioita, kun vointi olisi parempi. Vastaavasti, jos alkuvaiheessa ei olisi tarjolla kotoutumista tukevia toimenpiteitä, kuinka syvä sukellus olisikaan terveysnäkökulmasta?

Kunta kilpailuttaa kielikoulutuksen ja pitää yhteiskuntainfoja

Kävimme tutustumassa Malmön kunnan toimintaan. Rakenteena kunta kilpailuttaa ja hankkii maahanmuuttajien kielikoulutuksen julkisilta ja yksityisiltä oppilaitoksilta. Ruotsin mallissa yhteiskuntatietous on erotettu kielikoulutuksesta ja yhteiskunta-asioissa pidettävät infot hoitavat tulkattuina kunnan sosiaalityöntekijät yhteistyössä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Kovin samoja teemoja opetetaan ja keskustellen käydään läpi kuin suomalaisessakin kokonaisvaltaisen kotouttamisen ajattelussa. Maahanmuuttajan tulee ilmoittautua kunnassa, jos hän haluaa osallistua kielikoulutukseen tai yhteiskuntainfoihin. Infoihin osallistuminen on pakolaisena tulleille velvollisuus ja muille maahanmuuttajille vapaaehtoista.

Yalla Trappanilla naisenergia oli valloillaan

Rosengårdin lähiössä suuri osa asukkaista on maahanmuuttajataustaisia. Levottomuuksia on ollut ja alueeseen panostetaan paljon. Esimerkiksi liikuntamahdollisuuksia lähiössä oli paljon, samoin katukuva oli hyvin siisti ja huoliteltu. Kiehtova tutustumiskohde oli Yalla Trappan. Yalla Trappan oli sosiaalinen yritys, jossa oli työssä pääosin pitkään Ruotsissa asuneita maahanmuuttajanaisia. Työtehtävinä oli mm. lounasravintolan pyörittämistä ja alihankintaa Ikealle sekä toimistosiivousta. Toiminnassa näkyi se, että keskitytään siihen, mikä naisia yhdistää, ei erottaviin asioihin.

Viihtyisä kodinomaisuus ja helppo lähestyttävyys toimivat. Toiminta oli rakennettu taitavasti verkostotyötä. Työhallinto maksoi palkkaa ruotsin kielen ja ammatilliselle opettajalle, jotka ohjasivat keittiössä integroiden kielen oppimisen, ammattitaidon kehittymisen ja yhteiskuntaan kiinnittymisen. Hersyvä tunnelma näkyi ja kuului keittiössä. Lähi-idän maut ja tuoksut houkuttivat paikalle paljon asiakkaita. Upea tapa toimia ja työllistää, onnellisten ihmisten juttu. http://www.yallatrappan.se/