Kumppanuutta!

Olin sopinut poikkeavani aamulla Kumppanuustalolla tapaamassa Hyvän alun Hämeenlinnan kaupungin hanketoimijaa ja päivittämässä kuulumisia lomien jälkeen. Vartin poikkeaminen vaihtui useamman tunnin moniksi ennalta suunnittelemattomiksi palavereiksi kaupungin ja järjestöjen toimijoiden kanssa sekä hyviksi keskusteluiksi ja ohjaustilanteiksi paikalla olevien juttusille tulevien maahanmuuttajien kanssa. Monen tason monen suuruusluokan asioita eteni. Kasvokkain on helppo tehdä, luottaa ja löytää yhteinen tahtotila. Intoa, innostusta, konkreettista työtä yhdessä ihmisten kanssa. Näin on kiva edistää asioita. Yhdessä. Tämä taitaa olla Hämeenlinnan seudun kotouttamistyön salaisuus.

Kumppanuustalolla on päästy siihen, että hyvin monet toimijat löytävät synergiaa yhteisistä tiloista, toiminnoista ja kohtaamisista. Julkinen ja kolmas sektori osaavat toimia yhdessä niin, että molempien vahvuudet hyödyttävät ihmistä. Ihmiset saavat olla aktiivisia toimijoita, luoda itse toimintaa ja osallisuutta. Kumppanuustalolla jokainen kävijä on monessa roolissa. Erityisen iloinen olen maahanmuuttajista ja muista vertaisuuttaan työhön tuovista. Joissain tilanteissa jokainen voi tarvita tukea ja palveluita, samaan aikaan voi itse voimaantua siitä, että pystyy olemaan apuna ja tukena muille.

Loistava paikka! Pääsin seurailemaan aikaa ja prosessia, kun Kumppanuustaloa luotiin ja se on kehittynyt nykyiselleen. Olisiko onnistumisen takana kaupungin fiksu visio olla enemmän kuin palveluiden tuottaja tai hallinto-organisaatio? Kunta luomassa yhteistä toimintaympäristöä sekä foorumeja toiminnalle tukien monitoimijuutta yli hallinto- ja organisaatiorajojen. Toisaalta Kumppanuustaloon on löydetty myös hurja määrä innostusta, vapaaehtoistyötä, sitoutumista, kehittämistahtoa ja yhteistyön rakentamisen osaamista järjestöistä ja monilta eri toimijoilta. Suunta on yhteinen ja ihminen keskiössä. Setlementin merkitys on Kumppanuustalolla suuri, arvot näkyvät ja kuuluvat arjessa.

Kiitos, kun taas sain käydä Kumppanuustalolla - tänään Hyvän alun projektipäällikkönä hankeorganisaatioiden suuntiin ja verkostoissa, monikulttuurisuuskoordinaattorina maahanmuuttajien pulmien ratkomisessa tukemassa ja seuraavan kerran torstaina oppimassa itse arabian alkeiden opiskelijana.

Uusi vuosi - uusi projekti

Koulutuskuntayhtymä Tavastiassa alkoi vuoden 2018 alusta Taitava Opva ESR -hanke, jonka projektipäällikkönä aloittelen. Luvassa on vilskettä, Hyvä alku Hämeessä ESR sai nimittäin myös jatkoaikaa kesäkuun loppuun ja sitten on vielä monikulttuurisuuskoordinaattorinkin puuhat. Lupaan olla pitkästymättä :).

Taas varmistui yksi keino ja saatiin resurssit kehittää toimintaa yhdeltä osin vastaamaan ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteita ja tulevien opiskelijoiden tarpeita. Opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot laajenevat koskemaan kaikkia niitä tarvitsevia opiskelijoita, joten on aika kehittää malli, rakenne, materiaaleja ja toimintatapoja opintojen järjestämiseen. Valtaosa opva-opiskelijoista on Tavastiassa ollut maahanmuuttajataustaisia, varmasti myös moni Suomessa syntynyt hyötyy jatkossa Opva-opinnoista. Hanke palvelee niin valtakunnallisesti OKM:n kautta kaikkia koulutuksenjärjestäjiä kuin meidän omaakin toimintaamme.

Tavastian koordinoimassa hankkeessa kehitetään valtakunnallisesti Suomen Diakoniaopiston kanssa opiskeluvalmiuksia parantavia opintoja. Hanke kuuluu OKM:n kokonaisuuteen, jossa TAITO-ohjelmaan liittyen tuetaan aikuisväestön lukemisen, kirjoittamisen, numerotaitojen ja tieto- ja viestintäteknisten taitojen kehittymistä. Kehittämistyötä hankkeessa tehdään kuuden osa-aikaisesti hankkeessa työskentelevän voimin vuoden 2018 alusta vuoden 2020 helmikuulle. Hankkeen rahoitus on hiukan yli 420 000 euroa.

Hankkeen tuloksena syntyy valtakunnallisesti hyödynnettävissä oleva malli perusvalmiuksien (lukeminen, kirjoittaminen, numerotaidot ja tieto- ja viestintätekniikan taidot) kehittämiseen osana ammatillisen tutkinnon suorittamista. Malli rakentuu niin, että oppilaitoksissa pilotoidaan erilaisia tapoja tukea perusvalmiuksiltaan heikkoja oppijoita ja pilottien avulla syntyy suosituksia / opetuksen suunnitelmia opva-opintojen järjestämiseen. Hankkeessa tehdään myös opetusmateriaalia ja perusvalmiuksien kartoitusta, koulutetaan henkilöstöä teemassa ja selvitetään opvan vaikuttavuutta.

Malli vastaa ammatillisen koulutuksen uudistamisen tavoitteisiin ja rahoituksen niukkenemiseen. Tarvitaan kustannustehokkaita, vaikuttavia tapoja tutkinnon suorittamisen varmistamiseksi myös silloin, kun valmiudet eivät ilman tukea riittäisi. On kivaa olla varmistamassa sitä, että mahdollisimman moni saisi tutkinnon, suorittaisi tutkinnonosia ja saisi työelämässä tarvittavat valmiudet.

Innolla siis uutta kohti!

Strategiaa ja suuntia tulevaan

Tavastiassa strategia uudistetaan neljän vuoden välein, kun saadaan valtuustokauden alkamisen myötä kuntayhtymälle uudet päättäjät. Tämä syksy on ollut aikaa, jona on päästy strategiatyön osana valmistelemaan yhtymähallitukselle ja sen myötä yhtymäkokoukselle linjauksia myös sitä, mitä ja miten monikulttuurisuusasioissa tulevina vuosina edistetään.

On hienoa saada koota yhteen ja näkyväksi tehtyä, peilata nykytilannetta siihen, millaisia tavoitteita asetettiin neljä vuotta aiemmin. Moni asia on muuttunut paljon, monessa asiassa on ylitetty tavoitteet. Ei osattu ennakoida sitä, miten suurta maahanmuuttajien määrän kasvu opiskelijoissa onkaan. Koulutustarpeisiin on pystytty vastaamaan. Välillä vähän venyen, mutta onnistuneesti. 

Kymmenen vuotta sitten muuta kuin suomea äidinkielenä puhuvia oli Ammattiopisto Tavastiassa kaksi prosenttia, viisi vuotta sitten kuusi prosenttia ja nyt jo 15 prosenttia opiskelijoista. Tämän onnistuminen on vaatinut tahtoa, työtä ja tekemistä hyvin monelta - ennen kaikkea hyvää johtamista. Tehty työ näkyy myös siinä, että nyt kotouttamisen parissa työskennellään kuntayhtymässä jo 43 henkilötyövuoden resurssilla. Kehittämistyötä on arvostettu ja uudelle on annettu tilaa. Toiminta kasvaa vääjäämättä, maailma muuttuu. On ollut viisasta niin maahanmuuttajien kuin työelämän tarpeidenkin näkökulmasta vastata koulutustarpeisiin nopeasti. Ollaan valmiita siihen, että globalisaation myötä muuttoliike kasvaa ja koulutuksen merkitys on suuri siinä, että uudet tulijat kiinnittyvät seutukunnalle.

Monikulttuurisuusohjelmaa valmistellessa on ollut hienoa huomata johdon eri toimijoiden vahva sitoutuminen asian edistämiseen. Keskustelut olivat hyviä, linjaukset yhteisiä. Ohjelmasta tuli vahva. Sen toteuttamiseen on yhteinen tahto ja sitoutuminen. Näin on hyvä tehdä jatkossa työtä sovittujen tavoitteiden edistämiseksi.

Erityisen iloinen olen siitä, että Tavastian arvoissakin monikulttuurisuus näkyy ja liittyy nimenomaan kumppanuuteen. Maahanmuuttajatyö on kumppanuutta parhaimmillaan, verkosto ja yhdessä tekeminen on tärkeää. Monikulttuurisessa työssä on opittu toimimaan yli hallintosektorien ja organisaatiorakenteiden yksilö edellä.

Kehittämistyön helmiä on se, kun hankkeista nostetaan kehittämiskohtia ohjelmatason tavoitteiksi, sitoudutaan tuloskortissa kehittämään niitä, hankkeistetaan tarvittaessa kehittämistä ja taas löydetään hankkeissa uusia kohtia, joissa voidaan toimia aiempaa paremmin ja saadaan uusia tavoitteita. Näin hankkeiden työ sekä kehittäminen ovat vahvasti sidoksissa perustoimintaan ja niille on organisaatiossa tuki. Työ etenee ja siihen on sitouduttu. Moni Hyvä alku Hämeessä -hankkeen työssä esiin noussut asia pääsi ensi vuoden tuloskortin tavoitteisiin.

Tavastian strategian ja monikulttuurisuusohjelman löydät täältä: https://www.kktavastia.fi/strategia/

Kiitos kuluneesta vuodesta työkaverit niin omassa organisaatiossa kuin muuallakin. On ollut kiva saada tehdä töitä, onnistua ja oppia yhdessä.

Ensi vuonna jatketaan.

Hyvän ja rauhaisin joulun ajan toivotuksin,

Tiina

Hyvää alkua ja mainiota vuoden loppua

Hyvä alku Hämeessä ESR-hanke toimii aktiivisesti ja tuloksiakin alkaa valmistua. Syksy on ollut kiireinen, blogin päivittäminen on jäänyt turhan vähiin. Taas on hyvä aika ajatella ääneen!

Menossa hankkeessa on mallinnus, juurruttaminen ja toimintojen saamisen varmistaminen osaksi tulevaa palvelurakennetta. Ei ole muuten ihan yksinkertaista, kun kotouttamisen rakenteet muuttuvat vahvasti. Nyt arvioidaan ja palaute on tärkeää.

Hankkeen toimiajalle haettiin jatkoa ja saatiinkin rahoittajalta jatkoaika niin, että vielä keväällä 2018 ehditään tehdä mallinnusta ja juurrutusta sekä levittää opittua ja tuotettua.

Suomen kielen materiaaleja kokeiltavana

Hankkeessa on tuotettu materiaalia suomen kielen opetuksen tueksi sekä vapaaehtoisille ohjaajille että opettajille.  Sähköisen materiaalin lisäksi sivustolla
www.osaansuomea.fi löytyy myös tulostettavia tehtävävihkoja. Toivomme, että mahdollisimman moni käyttäisi materiaalia ja antaisi kehittämisehdotuksia ja palautetta osoitteeseen: juha.makirinta@kktavastia.fi. Materiaaleja on esitelty lähinnä hanketoimijoiden verkostoissa ja niitä levitetään edelleen. Materiaalien tuottaminen yhdessä ja käyttäminen eri koulutuksissa kiinnostavat eri oppilaitosten ja koulutusten suomen kielen opettajia. Synergia ja yhteistyö ovat hienoja asioita, näihin hanke pyrkii.

Henkilöstölle koulutuksia

Hanke järjestää lähinnä hankeorganisaatioiden henkilöstölle koulutuksia maahanmuuttajuuteen ja kotoutumiseen liittyen. Syksyllä toteutui mm. Selkokielisen viestinnän koulutus. Tästä osiosta lisätietoja antaa Katja Maetoloa. Katja kehittää myös työpaikalla tapahtuvan suomen kielen oppimisen malleja ja kokeilee niitä. Työpaikalla tapahtuvaa kotouttamista pyritään juurruttamaan mm. työkokeilu- ja ammatillisen koulutuksen prosesseihin.

Henkilöstön kouluttaminen ja prosessien kehittäminen nivottiin yhteen Inkalan kehittämispäivässä, jossa eri oppilaitosten suomen kielen opettajien kesken mietittiin mm. uutta kielitaidon varmistamisen prosessia nivelvaiheeseen kotoutumiskoulutuksesta, valmistavista koulutuksista ja aikuisten perusopetuksesta ammatillisiin opintoihin siirryttäessä.

Tietoa yhteiskunnasta monella kielellä

Hankkeessa järjestettiin syksyllä Hämeen Setlementin osiossa omakielisiä somaliksi, arabiaksi, dariksi/persiaksi ja englanniksi tulkattuja yhteiskuntainfoja maahanmuuttajille. Teemat valittiin niin, että saatava oikea tieto Kelan ja kaupungin etuuksista, rahan käytöstä ja velkaantumisesta, työnhausta, asumisesta ja perheen asioista hyödyttää kotoutujan arjen sujumista. Infot järjestettiin iltaisin Kumppanuustalolla. Palaute on ollut hyvää ja osallistujia runsaasti. Toiminnalle on tarve ja sille etsitään jatkoa hankkeen päättyessä. Lisätietoja antaa Tarja Helanen, tarja.helanen@hameensetlementti.fi.

Paavo Pilotti monen toimijan yhteistyönä

Hämeenlinnan kaupungin osiossa painopiste on Paavo Pilotti- kurssissa. Kurssi auttaa vasta kuntaan muuttaneita uuteen, aktiiviseen alkuun jo heidän odottaessa kotoutumiskoulutukseen siirtymistä. Kurssi palvelee erinomaisesti myös palveluiden välissä olevia, ylläpitäen opittua suomen kieltä ja opiskelumotivaatiota, sekä kotoutumiskoulutuksesta pudonneita. Ketään ei jätetä tyhjän päälle vaan otetaan osaksi yhteiskuntaa. Kurssi toteutetaan kolmen kuukauden jaksoissa ja viimeinen hankkeen ryhmä aloittaa vuoden alussa. Ohjaus kurssille tapahtuu sosiaalityöntekijän kautta ja uusia opiskelijoita mahtuu mukaan.

Paavo -pilotti sisältää mm. suomen kieltä, tieto- ja viestintätekniikan alkeita, erilaisia ryhmätoimintoja, työelämävalmennusta ja yhteiskuntatietoa tulkattuna omalle äidinkielelle. Suomalaiseen kulttuuriin ja tapoihin tutustutaan myös luokkahuoneen ulkopuolella. Paavo Pilottia kehittää ja toteuttaa Eevaleena Taala, eevaleena.taala@hameenlinna.fi. Menossa ovat monen tahon neuvottelut siitä, miten ja mihin kiitelty Paavo juurtuu hankkeen päättyessä. Tehdään työtä sen eteen, että Pilotin kokemukset otetaan huomioon uusissa maakuntavalmistelun projekteissa ja kotoutumisen palveluissa. 

Taas on opittu ja etsitty viisautta

Taas syksyllä ollaan osallistuttu moniin koulutuksiin ja tehty opintomatkoja. Haagin Kansainvälisen Metropolis-konferenssin satona saatiin mm. malleja maahanmuuttajien yrittäjyyden tukemiseen Australista sekä Kanadan yhteisöllistä kotoutumisen tuen rakennetta. Wienissä opittiin mm. oppisopimusasioita sekä erilaisia tapoja järjestää koulutusta ja kotouttamista, Wienissä hämmentävää on hyvin pieni työttömyys samaan aikaan kun maahanmuuttajien osuus väestöstä on suuri.

Alkua alkaa olla koossa

Hankkeessa hienointa on se, että eri sektorien ja hallinnonalojen yhteistyö toimii kotouttamisessa. Verkosto ja palvelujärjestelmä toimii niin hyvin, että alueella on työttöminä työnhakijoina kotoutujia hyvin vähän. Katveita ja päällekkäisyyksiä löytyy edelleen, tehdään niiden parantamiseksi työtä. Tätä viestiä on mukava viedä Hämeestä valtakunnalliseen verkostoon. Tällä yhteistyöllä ja toimijoiden osaamisella ollaan meillä Hämeessä jo melko valmiita maakunta- ja soteuudistuksiin kotouttamisessa. Hankkeiden valtakunnallinen alkuvaiheen kotouttamisen malli julkistetaan 17.1. Kotona Suomessa -seminaarissa. 

Projektityötä parhaimmillaan

On taas päivä, jona työvuosi on ohi ja alkaa kuuden viikon vuosiloma. On päivä, jona taas kerran miettii, mikä tässä kehittämis- ja projektityössä kiehtoo. Yhä uudestaan innostuu ideoimaan, suunnittelemaan, kokoamaan verkostoa tekemään yhdessä, hakkaamaan päätään seinään, vääntämään ja kääntämään asioita siihen malliin, kuin niiden toivoisi olevan, keräämään tilastoja, kirjaamaan, kuvailemaan, raportoimaan, selittämään ja perustelemaan tehtyä. Joku tässä koukuttaa!

Viimeinen työviikko nosti esiin projektityön helmiä. Hyvä alku Hämeessä -hankkeelle tehtiin ulkoinem arviointi. Arvioijana Ramboll halusi keskittyä hankkeen tavoitteista kahteen: verkoston prosessityöhön ja Paavo Pilotteihin. Teemat oli valittu hyvin. Niissä nousi esim verkoston merkitys, yhteistyö ja eri toimijoiden tahto saada kotoutumisen palvelut toimimaan yhteistyöllä. Enempää ei voi työltään kai pyytää kuin sitä, että arvioinnin aikana löydetään monen tahon yhteistyönä rahoitus- ja toteutusrakenteita kotoutumispalveluille niin, että rakenteita voi monistaa valtakunnallisestikin. 

Tästä pidän! Saa tehdä uutta. Saa kokeilla. Saa onnistua ja epäonnistua kokeiluissa. Projektilla on alku ja loppu, saa saada aikaan valmista, luopua vanhasta ja hypätä uuteen. Saa aikaan jotain, mille on tarve, mitä aiemmin ei ole ollut ja mikä löytää paikkansa ja jää elämään. Kehittäjät ovat kai työelämässä oma rotunsa. Rasittavakin sellainen. Aina ei muutos synny helposti, mutta lopulta uusi aina korvaa vanhan. Kun  aloitin kotouttamistyössä yli 20 vuotta sitten, en olisi uskonut, miten yhteiskunta muuttuu, maahanmuuttajien määrä kasvaa ja kotouttaminen rakenteistuu. Olen saanut olla monessa vaiheessa mukana tekemässä ja kokeilemassa. Aika hyviä ollaan jo! Nyt lepuuttumaan lomalle ja sitten raikkailla, uusilla ideoilla pulmien kimppuun ja maailma taas hitusen paremmaks

Ideoita iloisesta Amsterdamista

Hyvä alku Hämeessä ESR-hankkeen toimijaorganisaatiot tekivät opintomatkan Amsterdamiin tutustumaan kotouttamisen malleihin ja etsimään hyviä käytäntöjä. Kuuden henkilön porukalla reissattiin niin, että kaikista hankkeen organisaatioista oli osallistuja mukana.

Järjestöt vahvasti kotouttamistyössä

Amsterdamiin saavuttiin keskiviikkona 7.6. puolen päivän aikaan ja jo iltapäivällä olimme tutustumassa De Havelaariin. De Havelaar on lähiökeskustyyppinen toimintakeskus, joka kuuluu laajaan ABC-allianssiin. Keskus, johon tutustuimme, oli organisaation osaa West. Vapaaehtoisia kotouttamisessa toimii sadoittain. Toimintana järjestetään mm. kielen opetusta, ohjausta ja neuvontaa, nuorisoteatteria, lounastarjoilua… Ihmiset itse ovat avainasemassa toiminnan järjestämisessä ja suunnittelussa. Rahoitus saadaan erityyppisinä avustuksina kaupungilta.

Ammatillisen koulutuksen ja kielen opetuksen yhdistämisen kokeilut menossa

Torstaina 8.6. aloitettiin aamu matkalla tutustumaan ROC-koulutuksenjärjestäjän ammatillisen koulutuksen kokeiluun. Opiskelijoita ROC:ssa on yli 30 000, henkilökuntaa noin 700. Projektin idea oli koulutuskokonaisuus, jossa yhdistettiin tekniikan alojen ammatillisia opintoja ja kielenopetusta. Rakenne vastasi melko hyvin Suomen maahanmuuttajien osaamisohjelmakokeilua. Menossa oli ensimmäinen vuoden alussa aloittanut ryhmä, jonka kielitaitotaso oli hyvin vaihteleva. Opiskelijat, joita jututtelin, olivat kotoisin hyvin monista Afrikan ja Aasian maista, monet Syyriasta. Moni oli ollut Hollannissa noin kolme vuotta ja osallistunut aiemmin hajanaisesi kielikursseille. Varsinaiseen ammatilliseen koulutukseen vaadittavaa kielitaitotasoa B1 ei heillä vielä ollut ja sitä kokeilussa tavoiteltiin. Koulutus rakentui ”praktiikasta” eli työsalityöskentelystä, kieliopinnoista ja mm. liikunnasta. Hyvin tyytyväisiä olivat opiskelevat nuoret miehet opintoihin ja käytännönläheiseen opetukseen. Pohdittavaksi jäi, miten meillä vastaaviin MAO-koulutuksiin tarvittava A1-A2-kielitaitotaso saavutetaan yleensä jo 6-12 kuukaudessa kotoutumiskoulutuksessa, kun Hollannissa siihen kului 2-3 vuotta. Kielissä on toki eroja kuten oppimistuloksissakin, ehkäpä suomalainen pedagogiikka ja koulutus on ihan kilpailukykyistä - jopa hyvää?

Rahoitusrakenne ohjaa vahvasti vastuuseen omasta oppimisesta

Kotouttamisen ja koulutuksen rakenteet olivat Hollannissa hyvin monimutkaiset. Pääsääntö oli, että jos maahan aikoo muuttaa vaikkapa naimisiin tai töihin, pitää ennen sitä opiskella peruskielitaito lähtömaassa ja suorittaa kielitesti ennen maahan saapumista. Pakolaisten osalla kielitaidon opiskelu aloitetaan alusta Hollantiin saapumisen jälkeen. Rahoitusrakenne oli kiinnostava. Kotoutuja saa valtiolta 10 000 euron lainan, ikään kuin opintosetelin, jolla hankkii itselleen kotoutumiskoulutuksensa. Useampi sata oppilaitosta tarjoaa kotoutumiskoulutuksia eri tavoin ja sisällöin, sitten maahanmuuttaja hakeutuu sinne, minne haluaa ja oppilaitokset valitsevat hakijoista haluamansa. Koulutus rahoitetaan opiskelijan opintosetelillä, jota voi käyttää kolmen vuoden ajan eri koulutuksiin useammassa oppilaitoksessa. Loppuvaiheessa tehdään kansalaisuuteen vaadittavat kielitesti (kirjoittaminen, tekstin ymmärtäminen, puhuminen, puheen ymmärtäminen), yhteiskuntatietokoe ja työelämätietokoe. Jos nuo läpäisee määräajassa, ei lainaa tarvitse maksaa takaisin. Jos oppiminen ei ole edennyt tavoitellusti ja testejä ei läpäise, pitää maksaa valtiolle takaisin se 10 000e. Tilanne on ilmeisen mahdoton luku- ja kirjoitustaidottomana ja heikoilla koulutuspohjilla tulleilla. Vielä 10 vuotta sitten valtio maksoi kaikkien koulutuksen, nyt vastuu oppimisesta ja vapaus valita oppilaitos sekä koulutus on kotoutujalla.

Monimuotoisesti rakennettu kotoutumiskoulutus

Iltapäivällä tutustuttiin ROC:n kotoutumiskoulutukseen. Ryhmiä oli paljon. Kielenopetusta lähiopetuksena oli kolmena päivänä viikossa 2,5h kerralla. Lisäksi viikkoon kuului neljä tuntia itsenäistä ohjattua työskentelyä tietokonetilassa sekä tunti viikossa vapaaehtoisten kielikoutsien vetämiä keskusteluharjoituksia. Itsenäisesti tulisi työskennellä paljon, jotta kansalaisuuteen ja ammatiliseen koulutukseen vaadittavan kielitaidon saavuttaisi. Opiskelijat opettivat vieraille innokkaasti kielen alkeita, kun pääsimme mukaan oppitunnille, suurimpana esteenä kielen oppimiselle jututtamani opiskelijat kokivat englannin kielen taitonsa – on helppo kommunikoida arjessa englanniksi eikä tule harjoiteltua hollantia.

Ihmiset itse kotouttamassa ja aktivoimassa - kaikki rakentavat yhteiskuntaa
 

Perjantaiaamun kaatosateessa suuntasimme De Meevaartin asukastuvalle. Paikka muistutti paljon Kumppanuustaloa, sekin oli aiemmin toiminut kirkkona ja kouluna, nyt tiloja käytettiin siihen, että ihmiset saivat järjestää itse ryhmätoimintoja, tapahtumia, saivat ohjausta ja tukea sekä aktivoivat asukkaita. Alakerrassa oli kahvio, tietokoneita ja matalan kynnyksen ohjausta sekä tilaa vapaalla kohtaamisella – ihan kuin meidän Kumppanuustalolla. Kiinnostavaa oli, että toiminnassa eivät erotu maahanmuuttajille ja muille suunnatut aktiviteetit. Maahanmuutto on niin monen polven jo kolonialismin ajalta tuttu ilmiö, että ihmisiä ei luokitella etnisen taustan mukaan. De Meevaartissa puhuttiin myös terrorismin uhasta ja etnisistä suhteista. Ristiriitoja tuntui ilmenevän hyvin vähän. Pelolle ei anneta tilaa vaan pidetään kiinni siitä, että elämä jatkuu normaalina, länsimaisen vapaana. Koko kaupungissa poliiseja tai turvallisuusjärjestelyjä näkyi hyvin vähän. Amsterdam on iloinen, vapaa, liberaali ja yksilöiden vapauden salliva ihan joka suhteessa.

Arvokkainta matkassa hyvien vierailukohteiden lisäksi oli hankkeen toimijoiden yhteinen aika keskusteluihin, vertaismentoroiva ote ja into jalostaa koettua toiminnaksi ja ottaa käyttöön omissa organisaatioissa ja Hämeen kotouttamisessa. Onpa kivaa oppia fiksussa innostuneessa porukassa uutta! Kiitos matkaseura ja Amsterdam!

Kulttuureista kutkuttavia keskusteluja

Opehommissa

Olen viime viikkoina päässyt opettamaan ja keskusteluttamaan kulttuureista, niiden eroista ja siitä, mitä kulttuurieroista kannattaisi ottaa huomioon maahanmuuttajia opettaessa ja ohjatessa. Sain esitellä Hyvä alku Hämeessä ESR-hanketta HAMK:n ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijoille. Syntyi mainiota pedagogista keskustelua kulttuurien huomioimisesta ja ammatillisen koulutuksen uudistamisesta. Fiksuja, pohtivia ja reflektoivia uusia opettajia on tulossa.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston uusien ohjausmenetelmien koulutuksessa oli kuulijoita leffateatterin iso sali täynnä, paljon perusopetuksen opinto-ohjaajia, työhallinnon ohjaushenkilöstöä ja järjestöjen ohjaustyötä tekeviä. Puhuimme monikulttuurisen ohjauksen haasteista ja iloista yhdessä työhallinnon Elina Sorvarin kanssa. Esiin nousi verkostotyön vahvuus, moniammatillisuus ja luottamus verkoston toimijoiden välillä. Yleisö nosti esiin ja toivoi keinoja rakentaa kulttuurien välistä yhteistyötä sekä edistää suvaitsevuutta ja monikulttuurisuutta yhteisössä.

Kolmannen kerran pääsin puhumaan samoista teemoista Hyvän alun henkilöstökoulutuksessa Ammattiopisto Tavastian henkilöstölle. Erityisesti ilahdutti keskustelun avoimuus, aika on kypsä sille, että myös ongelmia nostetaan rohkeasti esiin ja niihin etsitään ratkaisuja yhdessä. Monet näkökulmat kohtasivat ja pääsimme vertaisoppimaan toistemme kokemuksista. Aito pedagoginen arvokeskustelu syntyy kuin itsessään, kun työkavereiden kesken mietitään, miten kukin jonkin tilanteen kokeen. Hienoja tilanteita, näistä opitaan ja jatketaan eteenpäin.

Kulttuurien jäävuori

Lempiteemojani henkilöstön monikulttuurisuuskoulutuksessa on kulttuurien jäävuori, josta meren pinnan yläpuolella on pieni osa: vaatetus, juhlat, tavat, symbolit… Suurin osa jäävuoresta on veden pinnan alla, siellä on se, mikä ei näy ulospäin: arvot, eettiset kysymykset, käsitys oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta…

Jäävuoressa näemme yleensä vain sen pinnalla olevan osan, se myös sulaa ja muokkautuu melko helposti auringossa, tuulessa tai tuiskussa.

Veden alla oleva osa on se isompi osa, joka yleensä on piilossa, näkymättömissä. Riski törmätä on valtamerilaivallakin suurin, kun mitään ei pinnan yläpuolella näy. Veden pinnan alla olevat kulttuuriset tekijät eivät hevillä muutu. Vaikea olisi kuvitella kovin paljon perusarvojensa muuttuvan, vaikka toiseen kulttuuriin muuttaessa muuttaisikin ulkoisia pinnan yläpuolelle näkyviä asioita uuden kulttuurin mukaiseksi. Huivin voisin laittaa päähän, oppia tervehtimään ja hoitamaan asioitani toisin, mutta vaikkapa demokratiasta tai tasa-arvo-ajattelusta en missään itse luopuisi.

Miten ottaa huomioon niin itsessään kuin ohjattavassaan kulttuuriset erot? Miten tunnistaa niin toisen kuin ikioman jäävuoren sisuksissa olevia arvoja sekä asioita ja nostaa niitä keskustelussa esiin arvostaen ja yhteistä näkemystä etsien?

Hienointa opettajuudessa kai ovat juuri nämä hetket, joissa opitaan yhdessä ja tajuaa itsekin keskustelun jälkeen osaavansa jotain hitusen aiempaa paremmin. 

Koulutuksesta toiseen sujuvasti siirtyillen

Uudistuksia, uudistuksia...

Maahanmuuttajien koulutuksen kenttä on vahvoissa uudituksen tuulissa. Nyt uudistetaan ammatillisen koulutuksen järjestämisen rakenteita ja pedagogiikkaa, kotoutumiskoulutuksen järjestämismuoto lyhyine lähiopetuspäivineen on uusi, aikuisten maahanmuuttajien perusopetus uudistuu alku- ja loppuvaiheiksi ja siihen sisällytetään myös luku- ja kirjoitustaidon opetus.

Olen saanut olla mukana miettimässä ja keskustelemassa monella foorumilla, miten ohjaus- ja koulutuspolut jatkossa on hyvä järjestää, jotta kotoutujan koulutuspolku olisi tavoitteiden mukaisesti lyhyt ja nopea Suomeen saapumisesta työelämään siirtymiseen. Kiinnostava teema, kohtuullisen kiperiäkin kysymyksiä. Kaikki ei ratkea Hiltonin puhujapöntössä patsastelemalla, mutta asia kerrallaan mennään eteenpäin.

Mahdollisuuksia ja uhkia

Opintopolkujen nopeuttamiseksi tavoitellaan sitä, että ammatillinen koulutus aloitetaan nykyistä nopeammin ja jo kielitaidon kehittymisen varhaisessa vaiheessa. Kun aiemmin kielitaitotasovaatimus ammatilliseen koulutukseen valittaessa oli taso B.1., on jatkossa OKM:n tavoite, että tuolle kielitaitotasolle päästään ammatillisen koulutuksen aikana ja taso saavutetaan siihen mennessä, kun siirrytään työelämään tutkinto suoritettuna. Samaan aikaan ammatillisen koulutuksen rahoitusta on leikattu rajusti, mikä näkyy opiskelijalle mm. paljon aiempaa vähempänä lähiopetuksena. Uudistuksessa on maahanmuuttajaopiskelijan näkökulmasta paljon hyvää: koulutus on aiempaa työelämälähtöisempää, henkilökohtaisempaa, joustavampaa mm. aloitusajankohtien ja tutkinnon osien yksi kerrallaan suorittamisen näkökulmasta sekä yksilöllisemmin kunkin tavoitteisiin ja aiemmin hankittuun osaamiseen vastaavaa.

Kotoutumiskoulutuksen resursseja vähennetään samassa prosessissa. Kun kotoutumiskoulutuksen kokonaisuus koostuu neljästä moduulista, järjestetään pääkaupunkiseudulla enää kahta alinta. Kanta-Hämeessä vielä osalla opiskelijoista on mahdollisuudet päästä myös moduuleihin 3 ja 4. Aiemmin kotoutumiskoulutus toteutettiin lähiopetuksena 35h/ viikko, nyt lähiopetusta on 20h viikossa ja loput on ohjattua itsenäistä muuta työskentelyä.

Kansantalouden näkökulmasta on viisasta tukea opiskelijoiden itseohjautuvuutta ja järjestää koulutus tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Monta haastetta on vielä mietittävänä: miten varmistaa tarvittava ohjaus ja tuki, kun resurssit vähenevät? Miten varmistaa kielitaidon riittävyys, kun valtakunnallisista kielitaitotestauksista luovutaan ja kielitaitotaso alenee? Miten varmistaa työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen tarvittava ohjaus?

Pääsin kertomaan oppilaitosnäkökulmasta ajatuksia näistä teemoista ja muutoksista Opetushallituksen Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -seminaariin. Palvelujärjestelmän rakentelussa arvostan tapaa, jossa OKM:n ja OPH:n asioita ja lainsäädäntöä valmistelevat virkamiehet kuuntelevat kentän ajatuksia. Sama valtionhallinnon toimintatapa on TEM:llä ja Ely:illä mm. Kotona Suomessa -kokonaisuudessa, jossa alueellisina pilotteina kehitämme malleja, joita sitten viedään toimintaohjeistukseksi. Näin on hyvä tehdä työtä ja työllä on vaikuttavuutta.

Mikä sitten Tavastiassa toimii?

Ylpeä olen omasta organisaatiostani ja tehdystä työstä. Viime syksynä päästiin tilanteeseen, jossa te-toimistossa oli työttömänä työnhakijana vain kuusi kotoutuja-asiakasta. Maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita on ammattiopistossa jo noin 13%, kun väestöstä heitä on alle 4%. Maahanmuuttajat myös keskeyttävät opintoja harvemmin kuin suomea äidinkielenään puhuvat.

Salaisuuksia on useita. Itse uskon suurimman syyn olevan johtamisessa. Monikulttuurisuus on osa Tavastian strategiaa, sitä edistetään suunnitelmallisesti monikulttuurisuusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Panostusta on ollut koordinointiresurssiin, kehittämishankkeisiin ja osaaviin opettajiin. Rohkeus ja asiakaslähtöisyys näkyivät etenkin syksyllä 2016, kun turvapaikanhakijoina tulleet alkoivat siirtyä koulujärjestelmään. Ryhmiä perustettiin nopealla aikataululla ja vastattiin koulutustarpeeseen niin aikuisten perusopetuksessa kuin kotoutumiskoulutuksessakin. On ollut lupa kokeilla ja kehittää uusia toimintamalleja niin hankkeissa kuin osaamisohjelmissakin. Tavastia on vetovoimainen oppilaitos ja hyvä niin. On helppo miettiä rakenneratkaisuja ja puhua hyvistä käytännöistä - ja haasteistakin - valtakunnallisesti, kun on Hämeenlinnan kaupunki haluaa olla Suomen paras kotouttaja, alueella nähdään maahanmuuttajat elinvoiman ja väestökehityksen voimavarana, kuntayhtymän johto kokee tehtävänä alueen työvoiman osaamistarpeisiin vastaamisen ja ammatillisen koulutuksen tarjoamisen kaikille sitä tarvitseville. On lupa kokeilla ja tehdä uudella tavalla. Niin se toimii myös tulevaisuudessa, vaikka niin monet asiat ovat auki.

Tavastian kampusalueelle on valmistumassa uusi rakennus sosiaali- ja terveysalan opetukseen. Ihan pian Hämeenlinnan keskustan lukiot siirtyvät G-rakennukseen. Kotoutumiskoulutus siirtyy Vanajaveden Opiston myötä myös samaan yhteisöön Jaakonkadulle. Ohjaus on entistäkin helpompaa, samoin opiskelijoiden ja opettajien siirtymät oppilaitostenkin välillä vaikka kesken työpäivän, kun ollaan kaikki yhdessä. Tätä kehitystä on kiva seurailla täältä K-rakennuksesta, Hallinto, metsän laidasta.

Uutta kohti kotouttamisessa - ohjausryhmä kokousti muutoksissa

Vastaanottokeskuksissa uutta ja paluuta aiempaan arkeen

Hyvä alku Hämeessä ESR-hankkeen ohjausryhmä kokoontui ystävänpäivänä 14.2. SPR:n Hämeen piirin Lammin vastaanottokeskuksessa. Suuria muutoksia Lammilla on tulossa, mutta hymyt herkässä ja ilmapiiri hyvä. Ohjausryhmän kokous ja käydyt keskustelut olivat kiinnostavia ja tulevaa kotouttamistyötä suuntaavia, asioita, joita kannattaa pohtia laajemminkin.

Lammin vastaanottokeskuksen alaisuudessa toimii Mainiemen yksikkö (josta talvinen kuva), jota ollaan Migrin päätöksellä ajamassa alas. Vastaanottokeskustoiminta Mainiemessä loppuu maaliskuussa, osa asukkaista on jo siirtynyt muualle. Lammilla hajautettu vastaanottotoiminta jatkuu samassa laajuudessa kuin ennen vuoden 2015 suurta maahanmuuttajien aaltoa. Moni myönteisen päätöksen saanut on siirtynyt asumaan kuntalaisena Hämeenlinnaan, osa myös muualle lähinnä Hämeen ELY-keskuksen alueelle. Myös kotimajoituksessa asuvien Lammin vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut, heitä on jonkin verran  myös kantakaupungissa. Päätösprosesseja on nopeutettu, edelleen aikaa vie negatiivisten päätösten jälkeen tehtävien valitusten käsittely oikeuslaitoksessa ja odottelu vastaanottokeskuksissa jatkuu. Kielteisistä päätöksistä pääsääntöisesti valitetaan, jos pelko palata on suuri. Niin sanottuja pakkokäännytyksiä toteutetaan hyvin vähän, vapaaehtoisen paluun keinoin lähtömaahansa palaa osa. Uusi problematiikka on syntymässä niin sanottujen paperittomien tilanteista, kun kaikki valitustiet on käytetty eikä palata lähtömaahan jostain syystä voi. Vastaanottokeskuksen palvelut loppuvat näiltä laittomasti maassa oleskelevilta ja vielä on kovin avoinna se, mitä sen jälkeen tapahtuu.

Maahanmuuttajan ääni kuului kokouksessa

Kokouksessa yksi vastaanottokeskuksen asukas oli kertomassa omasta kokemuksestaan. Hän on asunut Lammilla koko Suomessa oloaikansa eli puolitoista vuotta. Oli todella ilo kuulla, miten hyvää suomea hän oli vastaanottokeskuksen opintotoiminnassa oppinut, miten vahva tahto oli kouluttautua nopeasti ammattiin rakennusalalle ja työllistyä Suomeen. Kiitosta kotoutumisen tukemisesta saivat vastaanottokeskuksen suomen kielen opettajan lisäksi muu henkilökunta sekä koko lammilainen yhteisö, rasismia ei ole ja ihmiset auttavat. Lammin vastaanottokeskuksessa on monenlaista mielekästä toimintaa koko perheelle. Työkokeilukin kaupassa oli sujunut tekevältä mieheltä oikein hyvin. Mikä sitten oli vaikeaa? Suomalaisiin tutustuminen on vaikeaa ja tarvittaisiinkin lisää mahdollisuuksia luoda kontakteja suomalaisiin  vaikkapa jonkun järjestön toimintana tai kansalaisopiston kursseina. Niin ja kylmää Suomessa on.

Maakunnat tulevat - toimijat ja vastuut keskusteluttivat

Kokouksessa keskusteltiin maakuntauudistuksesta ja siihen liittyvästä kotoutumislain uudistuksesta. Kovin avoinna ovat vielä työn- ja vastuujaot uudessa maakuntamallissa. Valmistelutyötä tehdään monella tasolla ja odotellaan valtakunnantason linjauksia. Selvää tuntuisi olevan, että jatkossa vastuuta kotouttamisesta kantavat maakunnat, joilla on rahoitus toimintaan. Kiinnostavaa on, mitä tehtäviä jatkossa käytännössä hoitaa maakunta, mitä kunnat ja mitä yksityiset palveluntuottajat maakuntien rahoittamina. Varmaa on, että kotouttamisen kenttä monimuotoistuu ja toimijoita tulee lisää. Rakenteita muotoutuu lakivalmistelujen, sote-valmistelun ja maakuntahallinnon muotoutumisen myötä. Seurataan mielenkiinnolla!

 

 

Materiaaleja maahanmuuttajien opettamiseen ja itsenäisen oppimisen tukemiseen

Moni kysyy vinkkejä hyvistä www-sivuista maahanmuuttajien suomen kielen ja muiden kotoutumista tukevien sisältöjen opettamiseen. Yhtä polkua ei tässäkään ole. Pari vuotta sitten sain Opetushallituksessa käydä läpi suuren määrän mm. eri hankkeissa tuotettua digitaalista ja muuta www-sivuilta löytyvää opetusmateriaalia sekä arvioida niitä. Hurjan kiinnostavaa työtä muuten! Materiaaleja on todella paljon ja hyvin monenlaisia niin kielitaitotasoltaan, tekniseltä toteutukseltaan, pedagogiselta näkemykseltään kuin käytettävyydeltään. Yhtä hyvää ja kaikille toimivaa tuskin löytyy, moneen kannattaa tutustua ja löytää kullekin oppijalle itselleen sopivia tapoja oppia ja laajentaa kielitaitoaan itsenäisesti.

Historia taustoittaa

Tänään innostuin antamaan muutamia materiaalivinkkejä, koska Uudenmaan ELY-keskuksen Kotona Suomessa -hankekokonaisuuteen kuuluva Hyvinvointia rakentamassa - Suomen ja Virtasten vuosisata -video on juuri ilmestynyt. Video on toteutettu monilla kielillä ja kuvaa Virtasten suvun historian ja aikaansa kuvaavien valokuvien kautta Suomen kehittymistä hyvinvointivaltioksi reilussa sadassa vuodessa. Kannattaa katsoa! http://www.suomenvuosisata.fi/index.html. Itse ajattelen, että video on kerralla katsottuna melkoisen raskas ison tietomäärän vuoksi, mutta toimii varmasti hyvin opettajan kanssa paloiteltuna ja keskustellen. Hienoa on aitojen valokuvien tuoma realismi ja taustoitus siihen, mistä nykyinen Suomi on syntynyt ja millaisia vaiheita lähihistoriassa on ollut. Varmasti näiden sadan vuoden historian edes summittainen hahmottaminen auttaa ymmärtämään sitä Suomea, jossa nyt elämme.

Materiaaleja ammattialakohtaisen sanaston oppimiseen

Ammatillisessa koulutuksessa panostetaan reformin myötä yhä työelämä- ja ammattialakohtaisempiin sisältöihin. Ammatillisten opettajien työnkuvaan tulee koko ajan enemmän kielitietoisuuselementtejä, miten opettaa ammattiin ja alaan liittyvää fraseologiaa ja sanastoa samalla kuin ammattitaitovaatimuksia? Samaan aikaan suomen kielen opettajat pohtivat, miten eriyttää ja ammattialakohtaistaa opetusta palvelemaan kunkin tutkinnon ja ammatin kielitaitovaatimuksia. Iso ponnistus pulmaan vastaamiseen on Koti Suomessa -sivuston Työelämä -osio. https://www.kotisuomessa.fi/ . Sivustoa on tehty hyvin laajoissa hankkeissa ja monin tavoin. Materiaalia löytyy monentyyppistä niin vaikeustasoltaan, oppimistyyliltään kuin tekniseltä toteutukseltaankin. Hienoa on monipuolisuus ja monikanavaisuus, heikkoutena se, että mobiililaitteilla sivustoei toimi.

OPH:n koonnissa verkkomateriaaleista maahanmuuttajien opetukseen on hyviä vinkkejä. http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/maahanmuuttajien_koulutus/verkkomateriaaleja_opetukseen. Materiaaleissa kannattaa ammattialakohtaisen sanaston oppimisen näkökulmasta tutustua eri alojen oppimisaihioihin, niiden avulla voi opiskella ammattiin liittyvää sanastoa ja fraseologiaa yksittäisistä sanoista lauseisiin ja kielen itsenäisempään tuottamiseen edeten. Mukavaa on materiaalien rakenne, jossa samoja sanoja kerrataan eri tasoilla niin, että sanasto aktivoituu tehtävien vaikeutuessa.

Kännykällä kieli haltuun

Teknisesti hyvin toimiva materiaali on Suomi taskussa, jossa on paljon arjessa selviytymistä tukevia videoita itsenäiseen kielen opiskeluun. Samalla tulee opittua arjen taitoja ja suomalaista tapakulttuuria vaikkapa uimahallissa tai kaupassa käymiseen liittyen. Materiaali sopii alkuvaiheen kotouttamiseen. http://suomitaskussa.eu/

Toimiva toimintamalli toimintaan!

Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto hyväksyi tämän viikon kokouksessaan Kansainvälistyvä Hämeenlinna Toiminatamallin maahanmuuttajien kotouttamiseksi vuosille 2016 – 2020. Yllä oleva kuva on toimintamallin sivulta 20. Kuten kehitysjohtaja Tarja Majuri esittelyssään toteaa, maahanmuuttajien määrä on vuodesta 2015 lähtien kasvanut merkittävästi. Hämeenlinna haluaa kasvaa kaupunkina, jossa eri maista tulevien kansalaisten kotoutuminen sujuu mahdollisimman hyvin ja jossa maahanmuuttajat integroituvat suomalaiseen yhteiskuntaan. Jotta tulevilla asukkailla kotoutumisprosessi olisi mahdollisimman onnistunut, tarvitaan siihen selkeä suunnitelma ja Hämeenlinnan toimintamalli. Nyt hyväksytty toimintamalli toimii myös kotoutumislain mukaisena kotouttamisohjelmana. Hyvä alku Hämeessä ESR-hankkeen kannalta toimintamalliprosessi oli loistava keino päästä mukaan linjaamaan ja suunnittelemaan sitä, miten kotouttaminen tulevaisuudessa Hämeenlinnassa järjestyy.

Mallin laadintaan osallistui kaupungin, valtion, elinkeinoelämän, oppilaitosten, kolmannen sektorin ja maahanmuuttajien edustajia. Työtä aloitettiin kuulemalla eri edustajien näkemyksiä sekä sähköisen kyselyn ja haastattelujen avulla. Oli mukava huomata, että haastatteluja kuultiin aidosti ja asiat päätyivät malliin.  Toimintamallin laatimista työstettiin kolmessa työpajassa, joissa kaikissa hankkeen toimijat olivat aktiivisesti mukana. Hankkeen projektipäällikkö osallistui myös keskustelevan ja aktiivisen ohjausryhmän työskentelyyn. Oli kiehtovaa olla samaan aikaan mukana valtakunnallisen kotouttamisen alkuvaiheen palvelurakenteen kehittämistyössä Uudenmaan Ely-keskuksen luotsaamana ja kotikaupungin toiminatamallin työstämisessä. Kiehtovia aikoja eletään kotouttamisen rakenteissa tulevien maakunta- ja sote-uudistusten myötä. Paljon muuttuu, paljon osataan ja paljon tulee tehdä entistäkin paremmin.

Hämeenlinnan kotouttamisen toimintamallin päämäärät ovat hallinnon sujuvoittaminen, asiakkaiden vaikutusmahdollisuudet ja kustannusvaikuttavuus. Toimintamallin tehtävänä on liittää eri toimialojen kotouttamisen palvelut toisiinsa verkostona. Toimintamallin toteutuksessa tulee vahvistaa yhteistyön rakenteita ja palvelualueiden välisiä palveluketjuja sekä moniammatillista osaamista. Tätä varten luodaan toimivia yhteistyön foorumeja, työkaluja ja tehostetaan viestintää. Nämä päämäärät ja tehtävät edistävät aivan samoja tavoitteita kuin Hyvä alku Hämeessä -hankekin. Näin kotouttamisen palvelujärjestelmä syntyy selkeän tavoitteen ja hyvän yhteistyön avulla.

Toimintamallissa nousee esiin se, että huomiota on kiinnitettävä myös siihen, että kaikki maahanmuuttajaryhmät pääsevät palvelujen piiriin, Hyvässä alussa keskitymme osuvasti myös tavoittamaan kohderyhmiä, jotka eivät pääsääntöisesti päädy virallisen kotouttamisjärjestelmän piiriin. On tulossa hyviä malleja ja materiaaleja ohjata suomen kielen kehittymistä vapaaehtoisvoimin kansalaisjärjestötoimintaympäristössä sekä toisaalta työpaikoilla kotoutumista tukien.

Toimintamalliin pääsee tutustumaan Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston 30.1. pidetyn kokouksen asialistalta. Blogin alussa on kuva toimintamallin sivulta 20, joka kuvaa toimintamallin tavoitteita, yhteistyötä ja ajatuksia siitä, miten Hämeenlinnan kotouttamistyö jatkossa toimii.

Kiinnostavaa on, miten rakenteet ja mallit sitten taas uudistuvat, siirtyvät ja rakentuvat uuden maakuntahallinnon aloitettua - kiehtovat on ajat kotouttamisen kehittelyssä.

Lukujen lumoissa

Tammikuu on kehittämistyön kulta-aikaa. Silloin saa raportoida tehtyä itselleen ja muille, tutkia tilastoista, missä mennään ja suunnata ajatuksia tulevaan.

Luvut eivät valehtele, niillä ei ole tunteita, omia tavoitteita tai vaikutusperiä. Numeroilla on helppo johtaa itseään ja saada vahvistusta tekemiselleen sekä arvioida onnistumista. Kiinnostavia ja kiehtovia numerot ovat, siispä haluan jakaa muutaman noston, jotka liittyvät kotouttamiseen, Hyvä alku Hämeessä -hankkeen tematiikkaan.

Kun väki vähenee, pidot ei parane

Hämeen Liiton väestökatsaus joulukuulta 2016 kertoo surullisen uutisen, että Hämeenlinnan kaupungin väkiluku oli vuonna 2016 vähentynyt 144 kuntalaisella. Ikävä tilanne niin alueen elinvoiman, huoltosuhteen kuin kasvunkin suhteen. Ihmisiä tarvitaan. Nyt uusia kuntalaisia muuttaa muualta puolet syntyvien määrästä. Kun tuota väestötappiotilastoa pureskelee, on myönteistä se, että Hämeenlinnaan muutti vuoden aikana 395 maahanmuuttajaa ja kun vähennetään Hämeenlinnasta lähteneet, jää nettomaahanmuutto plussalle 280 henkilöä. Ilman tuota nettomaahanmuuttoa olisimme väkiluvun kehityksessä yli 400 henkilöä tappiolla. Hyvä näin.

Se työttömyys...

Hämeenlinnan alueella näkyy se, että alueella on paljon vastaanottokeskuksia, joista on siirrytty paljon alueen kuntiin myönteisten oleskelulupapäätösten myötä loppuvuodesta 2016. Työhallinnossa näkyy työttömien ulkomaalaisten määrän kasvu. Hämeen ELY-keskuksen työttömien työnhakijoiden osuus ulkomaalaisesta työvoimasta on kasvanut toiminta-alueella joulukuusta 2015 joulukuuhun 2016 prosenttiosuudesta 31,5% prosenttiosuuteen 43,6%. Työllisyystilanne on haastava, paljon työtä tehdään mm. TE-palveluden, kunnan työllisyysohjelman toimenpiteiden, järjestöjen, eri hankkeiden ja koulutusten myötä.

Koulutustarpeeseen vastataan Tavastiassa

Maahanmuuttajien työllistymisen suuria esteitä ovat puutteellinen kielitaito ja ammatillisen osaamisen puutteet Suomen työmarkkinoiden näkökulmasta. Vaan eipä hätää, koulutuksella ja osaamisen kehittämisellä voidaan näissä maahanmuuttajaa tukea. Ennätyksellisen paljon Koulutuskuntayhtymä Tavastiassa on maahanmuuttajia opiskellut vuonna 2016, alueen työmarkkinoiden ja asukkaiden koulutustarpeeseen on pystytty vastaamaan hyvin niin valtion eri tyyppisten rahoitusten kuin ketterän asiakaslähtöisen johtamisenkin avulla.

Vanajaveden Opiston kotoutumiskoulutuksissa opiskeli vuoden aikana yli 300 maahanmuuttajaa ja vapaan sivistystyön suomen kielen kursseilla yli 200. Tavastian lukioissa maahanmuuttajien määrä on ollut vasta kymmenissä, lukuvuonna 2015 - 2016 maahanmuuttajien ohjautumista lukiokoulutukseen pyrittiin tukemaan lukioon valmistavalla luva-koulutuksella.

Ammattiopisto Tavastiassa muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia opiskelee päivittäin lyhytkoulutuksista riippuen 300 - 350. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrä on yli 12% kaikista opiskelijoista. Aikuisten perusopetuksessa ja siihen valmistavassa opetuksessa opiskelee hieman yli 100 maahanmuuttajaa ja ammatillisissa opinnoissa vähän yli 200.

Maahanmuuttajien koulutuksissa Koulutuskuntayhtymä Tavastiassa työskentelee yhteensä 18 opettajaa. Lisäksi Ammattiopisto Tavastian opetus- ja kuntayhtymäpalveluhenkilöstöstä maahanmuuttajia palvelee henkilöstöä kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien suhteessa noin 25 henkilöä.

Ihmisten kanssa ja kumppanuudella

Kumppanuutta ja yhdessä tekemistä

Hyvä alku Hämeessä ESR -hanke järjesti 22.11. Kumppanuustalolla työpajan Tanja Tauron ja Tiina Alhaisen Malmöön ja Nagoyaan tehdyillä matkoilla nousseista ideoista kotouttamisen palvelujärjestelmään. Matkoista ja niiden annista oli meitä keskustelemassa 32 henkilöä, joissa oli niin maahanmuuttajia, heidän kanssaan vapaaehtoistyötä tekeviä, järjestöjen edustajia, kuntien toimijoita ja oppilaitosväkeä. Keskustelu oli vilkasta ja innostunutta. On selvästi halu tehdä yhdessä hyvää kotouttamista. 

Ruotsista jotakin Hämeenlinnan seutukunnalle?

Ruotsista käyttöön haluttaisiin mallia, jossa kotouttamistyötä rahoitetaan ikään kuin käänteisesti kilpailuttaen. Rahoittaja määrittää tavoitteet ja käytössä olevan rahasumman ja toteuttajat suunnittelevat toteutusvaihtoehdot tarjouksissaan. Näin saataisiin palveluntarjoajakenttää laajemmaksi ja käytännön toimijoiden ideoita toteutuksiin.

Vaikuttavana nähtiin myös ruotsalaisten asennoituminen maahanmuuttoon, muualta muuttavat nähtiin tärkeänä elinkeinoelämän resurssina ja Ruotsin suurempi maahanmuutto yhtenä isona erona Suomen ja Ruotsin väliseen taloustilanteen eroon. 

Yhteiskuntainfoihin ideoita

Työpajassa käytiin läpi Malmön tapoja järjestää yhteiskuntainfoja omalla kielellä alkuvaiheen kotoutujille. Samaa kehittämistyötä tehdään myös Hyvä alku Hämeessä -hankkeessa. Työpajassa mietittiin yhdessä, millaisia teemoja ja miten käsiteltyinä infoissa olisi hyvä olla: 

- terveyspalvelut

- asiointipisteet

- kirjastot

- asuminen

- opiskelumahdollisuudet

- verkostoituminen ja mahdollisuudet tutustua ihmisiin

Pohdittiin sopivia aikataulutuksia ja ryhmiin jakautumisia sekä eri tilanteisiin. Havaittiin, että erityyppisillä maahanmuuttajilla on hyvin erilaiset tukiverkot kotoutumiseen, vaikkapa kiintiöpakolaisten kohdalla ohjausta on paljon - vastaavasti perheen tai työn perässä tulleilla tukea saattaa saada erinomaisesti tai hyvin vähän. Mietittiin, mitä kannattaisi tehdä omakielisenä opastuksena, mitä tulkattuna. Puhuttiin, että opastusta kannattaa toteuttaa tutustumiskäynteinä. Nähtiin tärkeänä rajata annettava informaatio sopivan pieniin palasiin ja osata arvioida kuulijoista se, mistä asioiden kertomisessa pitää aloitta, jos kulttuuri ja toimintaympäristö on kovin erilainen. Puhuttiin siitä, miten paljon maahanmuuttajat auttavat toisiaan ilman minkään järjestöjen ja organisaatioiden tukea. Nähtiin, että vertaistuessakin rakenteista olisi etua. 

Maahanmuuttopolitiikka - mitä politiikkaa?

Kansainvälisen Metropolis-konferenssin näkemysten esittely herätti kiinnostavan keskustelun siitä, miten maahanmuutto ja maahanmuuttajat nähdään eri puolilla. Keskusteltiin Kaukoidän näkemyksistä, joissa maahanmuutto nähdään talouden toimenpiteenä. Rekrytoidaan ulkomaalaisia huippuosaajia ja teollisuuden työvoimaa, tärkeää ovat mm. opiskelijavaihdot ja turismi, Kun kansainvälinen talous ja ulkomaankauppa toimii, ei syty sotia tai tule konflikteja. Talouden kasvu luo turvallisuutta. 

Puhuttiin myös Kanadan mallista, jossa vastataan kestävyysvajepulmaan houkuttelemalla ja tuomalla ihmisiä maahan. Maahanmuutto nähdään tärkeänä niin elinkeinopolitiikan, työllisyyspolitiikan kuin väestöpolitiikankin näkökulmista. Kanadan mallissa osa pakolaisista tulee yksityisten sponsoreiden rahoittamina ja osa yhteiskunnan tuella. 

Nähtiin kiinnostavana erilaiset tavat suhtautua maahanmuuttajiin: Onko maahanmuuttaja tukia saava autettava? Vai onko hän talouselämän pelastaja ja elinkeinopolitiikan ratkaiseva kilpailuresurssi? Tai ehkä jotain muuta? Ihminen? Jokainen itsenään ja kulloisessakin tilanteessaan erilainen...

-       

Hiiohoi - vaihteeksi töitä merellä

Vierivä kivi ei sammaloidu 

Syksy on ollut upeaa innostunutta kiitoa ja liitoa reissaten töiden parissa - niin maalla kuin ilmassakin suuntaan ja toiseen. Nyt tuli työmatkailuun mukaan myös merielementti, kun osallistuin loppuviikolla Vanaja Koulutus Oy:n kehittämismatkalle Tallinnaan.

Koulutuskuntayhtymä Tavastian osakeyhtiö Vanaja Koulutus Oy on toiminut vuoden ja niinpä yhtiön hallitus ja me toimijat kävimme 12 henkilön näkökulmin läpi mennyttä ja ennen kaikkea suunnittelimme monien mahdollisuuksien tulevaa kahden päivän työseminaarissa. Strategiatyö on kutkuttavan kiinnostavaa, kun samaan aikaan ovat muutoksessa lähes kaikki koulutusta koskevat rakenteet ja lainsäädäntö. Yhteiskuntarakenteet muuttuvat sote- ja maakuntauudistusten myötä vauhdilla ja vääjäämättä. Kehittäjää kiehtoo, kun mahdollisuuksia sekä avoimia ovia on moneen asiaan ja suuntaan. Aavalla merellä näkee kauas, vaikka pilviäkin taivaalla roikkuu. Harmaan merimaiseman sävyt ovat kauniita ja moninaisia.

Ja ei, ei ne laivaseminaarit mitenkään turhaa ajankäyttöä ole. Matkaan lähdettiin torstaina kello 7.30 ja kokoushuoneesta poistuttiin 19.45. Ulkona taisi olla melkoinen lumimyräkkä, mutta ei tuo haitannut ikkunattomissa kokoushuoneissa. Paljon asiaa, paljon avointa keskustelua ja paljon hyviä ideoita ja linjauksia. Eipä ehtinyt edes pitkästyä!

Paljon uutta ja innostavaa on tulossa

Itselleni suurin anti oli mukana olleen kuntayhtymän ja oppilaitosten yläjohdon vahva sitoutuminen kehittämiseen ja tuki tehtävälle kehittämistyölle. Ammatillista koulutusta koskeva lainsäädäntö on uudistumassa ja matkalla käytiin läpi myös lausuntokierroksella olevaa lakiesitystä, joista nousee monta mielenkiintoista painotusta, kuten panostus ennakointiin, henkilökohtaisiin opintopolkuihin ja työelämäyhteistyöhön.

Esittelin osallistujille Hyvä alku Hämeessä ESR-hanketta ja sen suunnitelmia sekä Nagoyaan ja Malmöön tekemieni opintomatkojen opittua, muiden maiden kotouttamis- ja maahanmuuttajien koulutusmalleja ja meille ehkä sovellettavia ideoita. Kasvokkain tieto kulkee aina parhaiten, kuulluksi on mukava tulla. Matkoista olen kertonut tässä blogissani aiemmin. Matkoilta ja hankkeesta versoo monia isohkojakin mahdollisia ituja tulevaan toimintaan ja jo matkalla kävi selväksi, että uutta toivotaan kehitettävän ja strateginen tahtotila on olla mukana maailman globalisaatiossa sekä monikulttuurisuuden kehittämisessä.

Kehittämisessä on mieltä, kun voi uskoa sen kiinnittyvän perustoimintaan. Tukea uuden tekemiseen tarvitaan. On hyvä olla työssä organisaatiossa, jossa ideoidaan rohkeasti ruohonjuuresta ylös ja johto sitten tarvittaessa linjaa, tukee ja huolehtii hallinnollisten esteiden poistamisesta, jotta uutta ja tärkeää pystytään tekemään, kun toiminta ja toimintaympäristö muuttuvat. Innostava reissu, jonka muistiinpanoista syntyy vielä monenmoista konkreettista.

Itäisen maan ihmettelyä

Kirjoitin blogin Metropolis-konferenssista ja siitähän kerrottavaa riittäisi. Moni on kuitenkin ollut kiinnostunut kuulemaan myös Japanista matkailijan silmin. Kiehtova ja hämmentävä maa ja kulttuuri, josta on kiva kertoa sekalaisia havaintoja tosin vain viikon reissulta.

Harmoniaa, rauhaa ja tasapainoa

Itseäni viehätti japanilainen estetiikka. Ikivanha kulttuuri on arvostettua ja edelleen pidetään yllä kauneuteen perustuvia viimeisteltyyn estetiikkaan liittyviä perinteitä: teeseremonia hitaan viimeisteltyine liikkeineen, upeat kimonot, joita myydään metroasemillakin ja joissa kipittäviä naisia näki ruuhkassa kadulla, puutarhat, joissa jokaisen puun jokainen oksa on leikattu täydelliseen tasapainoon. Rauhallista ja seesteistä, rauhoittavaa ja tasapainottavaa. Samaan aikaan herää länsimaisen vapaassa mielessä epäilys, miten käsitellään asioita ja ajatuksia, jotka eivät sovellu muottiin ja rikkovat malleja. Koodit ovat vahvoja, metrossa tummassa puvussa ja kiiltävissä kengissä istuva miesrivi alkaa vaikuttaa jotenkin absurdilta - tai ahdistavaltakin -, kun huomaa jokaisella samanlaisen valkoisen sateensuojan, joka on kääritty muoviin, ettei metrovaunun lattialle tipu vesipisaroita. Mille tuntuisi mennä töihin farkuissa? Hmm…

Tehokasta työtä ja vapauttavaa itseironiaa

Itselleni hämmentävintä japanilaisissa ihmisissä oli vapautuneisuus ja itseironiakin. Kulttuurin vaikeita asioita käsitellään myös ulkopuolisille avoimesti. Kova työtahti oli arkea, vielä viikon kuluttua kotiin paluusta nukun univelkoja. Työpäivien luennot ja työpajat kestivät aamusta iltakuuteen, sen jälkeen osallistuttiin vapaamuotoisempaan kulttuuriohjelmaan, verkostoiduttiin ja käytiin ne arvokkaat ammatilliset keskustelut syömässä kulttuuriohjelman päätyttyä. Seuraavaan aamuun mennessä hotellilla sitten valmistauduttiin omiin esityksiin, tehtiin muistiinpanot ja rakennettiin seuraavan päivän ohjelma. Yhteiskunta tukee tehokkuutta: metrot kulkevat jouhevasti, käytävillä, portaikoissa ja kaduilla liikutaan järjestelmällisesti vasenta puolta ripeässä yhteistahdissa juoksematta ja hidastelematta, vesipullon saa ostaa automaatista kolikoilla mennessä metroon tai kokoushuoneen ulkopuolelta.

Aikataulujen noudattaminen oli suomalaisena helppoa, samoin ohjeistusten selkeys. Vinkit koodin rikkomisesta olivat hauskoja: Kun työpajassa innostunut ammatillinen keskustelu jatkui vielä virallisen päättymisajan jälkeen, tultiin tilan projektori laittamaan pois päältä 18.02, sitten suljettiin mikrofoni 18.04 ja kaksi minuuttia myöhemmin ymmärsimme poistua, kun siivooja telkesi ovet auki ja tuli ovelle. Vastaava kokemus oli oppaan veikeä kommentti, kun lähdettiin tutustumispaikasta toiseen: hän kiitti kumartaen lämpimästi yhteistyöstä, jonka ansiosta olimme myöhässä vain 10 minuuttia.

Japanilaiset puhuvat avoimesti liiasta työnteosta, työuupumuksesta, paineista ja harakirikulttuuristaan. Tuntui, että suosituin keino torjua uupumusta oli uni. Näytti olevan sosiaalisesti ihan sallittua nukkua luennoilla, työpajoissa, oppaana bussissa ja tiukan paikan tullen vaikkapa panelistina paneelissa. Tämä oli hämmentävää, suomalaisen työkulttuurin mukaan kun yrittää kiinnostua julkisissa työtilanteissa ihan mistä vaan ja jos ei kiinnosta niin on opetettu, että ainakin on kohteliasta kuunnella. Enpä sitten tiedä, mikä on parempi tapa toimia.

 Naisista ja miehistä

Minulle vaikeinta oli kohdata suurkaupungin näkyvä prostituutio, joka oli peittelemättömän näkyvää, kaduilla oli töissä paljon hyvin nuoria tyttöjä. Pitkälle en päässyt ilmiön selvittelyssä, mutta selkeästi edelleen on olemassa länsimaisesta seksibisneksestä eroavaa geishakulttuurin kaltaista maksullista seurapalvelua, jossa perusidea taitaa seksin sijaan olla palveleminen ja palveltavana oleminen. Jotenkin ideaan pääsee kiinni teeseremonioiden, nöyrien kumartelujen, naisten ja miesten välisen korrektin etäisyyden, näkyvän vallankäytön ja näytön kautta. Vaikea ilmiö ymmärtää näin suomalaisittain.

Turistina ja naisena Japanissa on hyvin arvostettu olo. Yksityisyyttä kunnioitetaan ja kaikki palvelevat parhaansa mukaan. Monella asiakaspalvelutyössä olevalla englannin kielen taito oli heikko, hymyillen ja kumarrellen paikalle etsittiin joku paremmin ymmärtävä ja ohjattiin vaikka seuraavaan tavarataloon, jotta saadaan asiakas tyytyväiseksi. Kun tuijotteli metroasemalla japaninkielistä karttaa epätoivoisena, ilmestyi jostain aina joku, joka tuli ystävällisesti näyttämään, mihin mennä. Apu oli tarpeen, koska karttoja ja katukylttejä ei osannut lukea.

Seminaarissa oli tasaisesti puhujina niin naisia kuin miehiäkin. Kovista teemoista, kuten maahanmuuton, talouden ja turvallisuuden yhteyksistä puhuivat miehet – kotoutumisesta ja koulutuksesta naiset. Syy on todennäköisesti ihan looginen, paikalle oli haalittu alojensa asiantuntijoita, jotka sattuivat olemaan mitä sukupuolta sattuivat olemaan. 

Historia näkyy

 

Japani on elänyt hyvin eristyneenä saarivaltiona. Kulttuuri on kehittynyt omintakeisena ja vaikutukset muualta olivat pitkään vähäiset. Ylpeys historiasta on suuri, oli ilo kuunnella ja nähdä samuraikulttuurin huippuhetkiä, tarinoita shogunien elämästä ja keisariperheen historiaa. 

Samaan aikaan keskusteluun nousivat toistuvasti toisen maailmansodan tappio, Fukushiman ydinvoimaonnettomuuden pelastustoimet ja vahva kansallinen yhtenäisyys vastoinkäymisissä. 

Kun tilanteeseen lisää talousmahdin roolin, on Japani todella kiehtova yhteiskunta. Nagoya on vauras Toyotan kaupunki, siellä osataan tehdä menestyksellistä kauppaa. Koko maahanmuutto nähdään keinona taloudellisen menestyksen edistämiseen. Historia on osoittanut, että hyvät kauppasuhteet ovat paras keino välttää sotia ja poliittisia konflikteja. Turismi, ulkomaalaiset opiskelijat, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio nähdään yhtenä maailmanrauhaa ylläpitävänä kokonaisuutena - luottamus syntyy, kun opitaan tuntemaan toisiamme. Japania oli ilo oppia tuntemaan edes hitunen, tutustumista on hyvä jatkaa Suomesta käsin. 

Maailman malleja etsimässä

Nagoyassa, Japanissa järjestettiin 24.-28.10.2016 International Metropolis Conference, jossa sain olla kertomassa Hyvä alku Hämeessä ESR -hankkeesta ja oppimassa uutta muuttoliikkeestä ja maahanmuutosta maailman mittakaavassa.

Viikko oli hyvin antoisa ja opettavainen sekä ammattiylpeyttä lisäävä. Teemme työmme hyvin täällä Suomessa. Oli hienoa huomata, miten hallitusti maahanmuutto ja laadukkaasti kotouttaminen Suomessa hoidetaan. Ylpeitä saamme olla yhteiskunnastamme ja tavasta, jolla meillä kotoutetaan, koulutetaan, tuetaan yhteiskuntaan kiinnittymistä ja pidetään huolta heikoimmistakin.

Aasian näkökulmaa muuttoliikkeeseen

Kauko-Idän maahanmuuttotilanne oli kiinnostava. Aidosti suurten maiden -Japanin, Kiinan ja Korean - edustajat puhuivat maahanmuutosta talouden ja turvallisuuden näkökulmista. Maahanmuutto on keino pitää yllä hyviä kauppapoliittisia suhteita, joilla taataan alueen vakautta. Historia on opettanut, että hyvät kauppasuhteet ovat paras tapa estää poliittisia konflikteja. Turismi ja opiskelijavaihto koetaan keinoina houkutella osaavaa työvoimaa. Talouden veturit haalivat huippuosaajia rajoista riippumatta.

Vastaavasti japanilaiset nostivat esiin huolta jo kolmannen ja neljännen polven nuorista maahanmuuttajistaan, joilla ei ole riittävää kielitaitoa opiskella japaniksi tai omalla äidinkielellään vaan jotka elävät omissa yhteisöissään. Kotouttamiseen kannattaa panostaa. Korealaiset olivat kiinnostuneita siitä, miten Suomessa onnistutaan pitämään maahanmuuttajalapset ja -nuoret opiskelemassa ja suorittamaan tutkintoja, siellä huoli on töihin karkaavista koulupudokkaista, joiden kielitaito ja muut valmiudet jäävät heikoiksi. Kun keskustelussa käytiin läpi, että meillä on ilmainen peruskoulu ja lähes ilmainen toisen asteen koulutus sekä oppivelvollisuus ja sosiaaliturva mahdollistaa lasten ja nuorten opiskelun aikaisen toimeentulon sekä se, että suomalaisilla työmarkkinoilla ei lapsille ole tarjolla työpaikkoja koulunkäynnin vaihtoehtona vaan perheen toimeentulo hoituu muuten, ovat erot aika selkeät.

Opittavaa ja hyviä käytäntöjä

Hyviä, vaikkapa jossain muodossa Suomeenkin siirrettäviä, kotouttamismallejakin löytyi. Kiinnostavaa oli Kanadan malli vastata samaan aikaan väestönsä vähenemisen ja Syyrian tilanteen haasteisiin. Kanadaan tuotavien pakolaisten määrä on todella suuri, tälle vuodelle tavoitellaan yli 60 000 uutta kanadalaista. Rahoitusrakenne on mielenkiintoinen: osa pakolaisista tulee leireiltä valtion valitsemina ja rahoittamina, suuri osa yksityisten sponsoreiden tuella. Hyvin tyytyväisiä tuntuivat olevan malliin, mukana kotouttamassa on koko yhteiskunta ja väestökäyrien on tarkoitus oieta. Haasteena on suurten vakituisten asuntojen löytyminen. Sitran vaikuttavuusinvestointirahoituksessa on vähän samoja elementtejä, yksityinen raha ja yksityiset toimijat julkisten rinnalla kotouttamassa.

Saksassa on kehitetty työharjoitteluun pohjautuvaa mallia työkielen ja ammatillisten valmiuksien kehittämiseen niin, että kohderyhmää on laajennettu jo turvapaikanhakijoihin ja kielteisen päätöksen saaneisiinkin. Osaavaa työvoimaa nopeasti tavoittelevat ja tyytyväisiltä vaikuttavat. Painopiste on työtehtävissä tarvittavissa kielenkäyttötilanteissa selviäminen saksaksi. Saksan pakolaisten kielikoulutusrakenne on kiinnostava: Perinteinen vaihtoehto on Saksassa ollut 600 tunnin kieli(=kotoutumis)koulutus. Vuonna 2016 käyttöön on tämän rinnelle otettu työpainotteinen kielenopiskelu, johon on 100 000 paikkaa. Lisäksi tulossa on lähivuosiksi 100 000 opiskelupaikkaa niille, joilla ei ole vielä oleskelulupaa - näissä koulutuksissa on työharjoittelupainotus, mutta myös kielenopiskelua. Lisäksi tulossa ammatillisia kahden vuoden kokonaisuuksia, joihin liittyy osaamisen tunnistaminen ja kielen oppiminen. Tavoite on selkeästi saada väestörakenne kestävämmäksi ja estää syrjäytyminen sitouttamalla koulutukseen ja työhön mahdollisimman nopeasti.

Maailman mittakaavassa paljon puhuttu Euroopan pakolaiskriisi asettui mittakaavoihinsa. Onko sitä? Esimerkiksi Saksaan turvapaikanhakijoita tuli yksi miljoona pakolaisia, joka on noin 2,5% väestöstä. Kriisialueiden naapurimaissa Jordaniassa, Libanonissa ja Turkissa puhutaan miljoonista ja kymmenistä prosenteista väestöstä. Näissä kehittyvissä maissa ollaan kovilla kuorman kantamisessa. Vertailun vuoksi, Suomeen turvapaikanhakijoita tuli 32 000.

Hyvää alkua esittelemässä

Esittelimme Tanja Tauron kanssa Hyvä alku Hämeessä ESR-hankkeen työpajassa Education and Integration in Migratory Context. Painopiste oli kertoa siitä, millä tavalla Suomessa kotouttamisen palvelujärjestelmää kehitetään paikallisina pilotteina ja monisektorisessa yhteistyössä. Iltapäivän mittaisessa työpajassa kuultiin niin teoreettisia kuin käytännönläheisiäkin lähestymistapoja teemaan. Me olimme se työpajan ruohonjuuri, mikä oli hieno rooli. Työpajan esitykset olivat Israelista, Autraliasta ja Suomesta, vetäjä Kanadasta ja yleisö hyvin monikulttuurinen. Hyvä alku -hanke kiinnosti. Yleisön kysymykset ja keskustelu yllättivät. Esiin kysymyksissä nousivat Suomen "oikeistolais-populistinen" hallitus ja sen vaikutus kotouttamistöhön sekä yleiseen ilmapiiriin, Suomen koulujärjestelmä on hyvässä maineessa, kiinnostaivia olivat ne keinot, joilla meillä ei synny samantyyppistä nuorten maahanmuuttajien koulupudokkuutta kuin esim Koreassa ja monessa muussa maassa. Muun muassa australialaisten kanssa pääsimme kertomaan työpaikalla tapahtuvan oppimisen keinoista ja oppisopimuskoulutuksesta malleina pitää kiinni niistä, joille ei luokassa istuminen maita. Esiin nousivat ohjauskeinot nuorten maahanmuuttajien koulussa pitämisessä. Suomen virallinen kaksikielisyys ja vähemmistöjen asema kiinnostivat, kahvilla vielä  hämmästeltiin porukalla maata, jossa vähemmistökielellä on sellainen asema, että kaikkien viranhaltijoiden tulee pystyä sitä työssään käyttämään. Keskustelussa kiehtovaa oli pohdinta aikuiskoulutuksen merkityksestä ja roolista tulevassa muuttuavassa maailmassa: Kuuluuko koulutus kaikille vai vain osalle väestöstä? Kehitetäänkö koulutusta digitalisaatiossa jo liiankin nopeasti ja kannattaisiko osin palata vanhoihin hyviin oppimisen käytäntöihin?

Pienenä ihmisenä suuressa maailmassa

Nagoyan kaupungissa asuu reilut kaksi miljoonaa ja lähialueet mukaan lukien alueella nelisen miljoonaa ihmistä. Vauras kaupunki rakentuu teollisuuden varaan, se on Toyotan kotikaupunki. Toyotalle tulee paljon työntekijöitä mm. Brasiliasta, monien juuret ovat Japanissa, koska toisen maailmansodan jälkeen japanilaisia lähti Etelä-Amerikkaan.

Kaikki on suurta. Mahtipontistakin. Kaikki on myös hyvin järjestäytynyttä, tavoite on harmonia ja sopusointu. Metrotunneleissa kuljetaan ripeästi samassa tahdissa omaa reunaa ja metrossa istutaan pukukoodia noudattaen samanlaisten valkoisten sateensuojien kanssa kännyköitä räpläten. Suomalaiseen mielenmaisemaan rauhallisuus ja järjestys oli helppoa. Japanilaisissa puutarhoissa estetiikka, harmonia ja pyrkimys rauhaan korostuivat.

Hämmentävin kulttuuriero oli avoimuus kovasta työrytmistä ja uupumuksesta: vuosilomapäiviä on vuodessa noin seitsemän, työpäivät ovat pitkiä ja täysiä. Uupumisesta puhutaan avoimesti, samoin siihen liittyvästä harakirikulttuurista. Vastaavasti näytti olevan kulttuurisesti ihan sallittua, että jos panelistille tuli hankalia kysymyksiä vastattavaksi, voi ottaa lasit pois päästä, painaa pään pöytään ja torkahtaa - samoin kulttuurikierroksella bussissa vieressäni istunyt opas nukkui reippaasti kaikki välimatkat kylkeeni nojaillen.

Kulttuurin lisäksi Japanin historia on kiehtova, samuraiden ja keisarien merkitys näkyy edelleen. Samoin toinen maailmansota, tsunami ja Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus nousivat toistuvasti esiin. Luonto on kaunis, vielä lokakuun lopulla oli aurinkoisia hellekelejä ja kauniin vihreää - kipaisu kesässä oli mahtavaa keskellä pimeää syksyä.