Numeroiden kertomaa

Tänään olen Hyvä alku Hämeessä (ESR) -hankkeessa miettinyt numeroita komean kartanon kätköissä. Numerot kertovat paljon ja ovat lahjomattomia. Nämä numerot kertovat väestönkehityksestä ja maahanmuuton merkityksestä Hämeenlinnan seudulla. Karu fakta lienee, että jokainen seutu tarvitsee kasvua kehittyäkseen ja kasvaakseen. Ilman väestönkasvua on vaikea haaveilla talouden noususta tai palvelujen paranemisesta. 

Luin Linnan Kehitys Oy:n tilastoja Hämeenlinnan väestönkehityksestä tammi-marraskuussa 2015. Väestönlisäys vuonna 2015 oli vain 17 henkilöä, kun se vuonna 2014 oli vielä 178 ja vuonna 2013 jopa 272 henkilöä. Nettomuutto oli 74 henkilöä tappiolla tammi-marraskuussa 2015, kun vuosi aiemmin olimme 41 henkilöä plussalla ja edellisenä vuonna Hämeenlinnaan muutti 86 henkilöä enemmän kuin täältä pois. Hämeenlinnassa kuoli 68 henkilöä enemmän kuin syntyi. Lohduttomilta väestönkehitysluvuilta pelasti väestönkehityksen positiiviseksi nettomaahanmuutto, +159 henkilöä. Maahanmuuttajia tuli 270 ja maastamuuttajia lähti pois 111. 

Koko Kanta-Hämeen alueella kehitys on negatiivista: Väestö väheni 559 henkilöllä. Plussalla olivat vain Janakkala +27 henkilöä ja Hämeenlinna +17. Karuimmat luvut olivat Tammelassa, missä väki väheni 111 henkilöllä ja Forssassa, jossa asukkaiden määrä putosi 107 henkilöllä. Koko maan kehitys oli 14 372 henkilöä plussalla, josta Uudenmaan osuus oli 15 389 henkilöä, 

Mietityttää

Mietin, mitkä ovat ne keinot, joilla väestönkasvu saadaan nousuun. Hankkeen näkökulmasta keskeistä on, miten maahanmuuttajat hakeutuvat seutukunnalle ja miten he pysyvät täällä. Mietin, miten näihin tilastoihin tulee vaikuttamaan se, kun vastaanottokeskuksissa nyt odottaville turvapaikanhakijoille aletaan tehdä oleskelulupapäätöksiä ja osa heistä sijoittuu kuntiin. Mietin, millä keinoilla maahanmuuttajat saadaan pysymään Kanta-Hämeessä myös oleskeluluvan saatuaan. Mietin, kuinka paljon Uusimaa pystyy ihmisiä vastaanottamaan ja missä vaiheessa päästään muualla jo tuttuun ilmiöön, että suurimpien kasvukeskusten sijaan hakeudutaankin niiden liepeille. Loistava sijainti meillä on. 

Paras keino taitaa olla onnistuneet kotouttamisrakenteet: mahdollisuus työllistyä nopeasti, päästä joustavasti kielikoulutuksiin, päivittää ammatillista osaamistaan, saada näkyväksi muualla hankittu osaaminen, kiinnittyä yhteiskuntaan - tulla osaksi yhteisöä. Meidän kannattaa kotouttaa tulijat ja oleskeluluvan saajat laadukkaasti ja tehokkaasti, jotta elinvoimaa ja kasvua syntyy.