Toimiva toimintamalli toimintaan!

Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto hyväksyi tämän viikon kokouksessaan Kansainvälistyvä Hämeenlinna Toiminatamallin maahanmuuttajien kotouttamiseksi vuosille 2016 – 2020. Yllä oleva kuva on toimintamallin sivulta 20. Kuten kehitysjohtaja Tarja Majuri esittelyssään toteaa, maahanmuuttajien määrä on vuodesta 2015 lähtien kasvanut merkittävästi. Hämeenlinna haluaa kasvaa kaupunkina, jossa eri maista tulevien kansalaisten kotoutuminen sujuu mahdollisimman hyvin ja jossa maahanmuuttajat integroituvat suomalaiseen yhteiskuntaan. Jotta tulevilla asukkailla kotoutumisprosessi olisi mahdollisimman onnistunut, tarvitaan siihen selkeä suunnitelma ja Hämeenlinnan toimintamalli. Nyt hyväksytty toimintamalli toimii myös kotoutumislain mukaisena kotouttamisohjelmana. Hyvä alku Hämeessä ESR-hankkeen kannalta toimintamalliprosessi oli loistava keino päästä mukaan linjaamaan ja suunnittelemaan sitä, miten kotouttaminen tulevaisuudessa Hämeenlinnassa järjestyy.

Mallin laadintaan osallistui kaupungin, valtion, elinkeinoelämän, oppilaitosten, kolmannen sektorin ja maahanmuuttajien edustajia. Työtä aloitettiin kuulemalla eri edustajien näkemyksiä sekä sähköisen kyselyn ja haastattelujen avulla. Oli mukava huomata, että haastatteluja kuultiin aidosti ja asiat päätyivät malliin.  Toimintamallin laatimista työstettiin kolmessa työpajassa, joissa kaikissa hankkeen toimijat olivat aktiivisesti mukana. Hankkeen projektipäällikkö osallistui myös keskustelevan ja aktiivisen ohjausryhmän työskentelyyn. Oli kiehtovaa olla samaan aikaan mukana valtakunnallisen kotouttamisen alkuvaiheen palvelurakenteen kehittämistyössä Uudenmaan Ely-keskuksen luotsaamana ja kotikaupungin toiminatamallin työstämisessä. Kiehtovia aikoja eletään kotouttamisen rakenteissa tulevien maakunta- ja sote-uudistusten myötä. Paljon muuttuu, paljon osataan ja paljon tulee tehdä entistäkin paremmin.

Hämeenlinnan kotouttamisen toimintamallin päämäärät ovat hallinnon sujuvoittaminen, asiakkaiden vaikutusmahdollisuudet ja kustannusvaikuttavuus. Toimintamallin tehtävänä on liittää eri toimialojen kotouttamisen palvelut toisiinsa verkostona. Toimintamallin toteutuksessa tulee vahvistaa yhteistyön rakenteita ja palvelualueiden välisiä palveluketjuja sekä moniammatillista osaamista. Tätä varten luodaan toimivia yhteistyön foorumeja, työkaluja ja tehostetaan viestintää. Nämä päämäärät ja tehtävät edistävät aivan samoja tavoitteita kuin Hyvä alku Hämeessä -hankekin. Näin kotouttamisen palvelujärjestelmä syntyy selkeän tavoitteen ja hyvän yhteistyön avulla.

Toimintamallissa nousee esiin se, että huomiota on kiinnitettävä myös siihen, että kaikki maahanmuuttajaryhmät pääsevät palvelujen piiriin, Hyvässä alussa keskitymme osuvasti myös tavoittamaan kohderyhmiä, jotka eivät pääsääntöisesti päädy virallisen kotouttamisjärjestelmän piiriin. On tulossa hyviä malleja ja materiaaleja ohjata suomen kielen kehittymistä vapaaehtoisvoimin kansalaisjärjestötoimintaympäristössä sekä toisaalta työpaikoilla kotoutumista tukien.

Toimintamalliin pääsee tutustumaan Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston 30.1. pidetyn kokouksen asialistalta. Blogin alussa on kuva toimintamallin sivulta 20, joka kuvaa toimintamallin tavoitteita, yhteistyötä ja ajatuksia siitä, miten Hämeenlinnan kotouttamistyö jatkossa toimii.

Kiinnostavaa on, miten rakenteet ja mallit sitten taas uudistuvat, siirtyvät ja rakentuvat uuden maakuntahallinnon aloitettua - kiehtovat on ajat kotouttamisen kehittelyssä.

Lukujen lumoissa

Tammikuu on kehittämistyön kulta-aikaa. Silloin saa raportoida tehtyä itselleen ja muille, tutkia tilastoista, missä mennään ja suunnata ajatuksia tulevaan.

Luvut eivät valehtele, niillä ei ole tunteita, omia tavoitteita tai vaikutusperiä. Numeroilla on helppo johtaa itseään ja saada vahvistusta tekemiselleen sekä arvioida onnistumista. Kiinnostavia ja kiehtovia numerot ovat, siispä haluan jakaa muutaman noston, jotka liittyvät kotouttamiseen, Hyvä alku Hämeessä -hankkeen tematiikkaan.

Kun väki vähenee, pidot ei parane

Hämeen Liiton väestökatsaus joulukuulta 2016 kertoo surullisen uutisen, että Hämeenlinnan kaupungin väkiluku oli vuonna 2016 vähentynyt 144 kuntalaisella. Ikävä tilanne niin alueen elinvoiman, huoltosuhteen kuin kasvunkin suhteen. Ihmisiä tarvitaan. Nyt uusia kuntalaisia muuttaa muualta puolet syntyvien määrästä. Kun tuota väestötappiotilastoa pureskelee, on myönteistä se, että Hämeenlinnaan muutti vuoden aikana 395 maahanmuuttajaa ja kun vähennetään Hämeenlinnasta lähteneet, jää nettomaahanmuutto plussalle 280 henkilöä. Ilman tuota nettomaahanmuuttoa olisimme väkiluvun kehityksessä yli 400 henkilöä tappiolla. Hyvä näin.

Se työttömyys...

Hämeenlinnan alueella näkyy se, että alueella on paljon vastaanottokeskuksia, joista on siirrytty paljon alueen kuntiin myönteisten oleskelulupapäätösten myötä loppuvuodesta 2016. Työhallinnossa näkyy työttömien ulkomaalaisten määrän kasvu. Hämeen ELY-keskuksen työttömien työnhakijoiden osuus ulkomaalaisesta työvoimasta on kasvanut toiminta-alueella joulukuusta 2015 joulukuuhun 2016 prosenttiosuudesta 31,5% prosenttiosuuteen 43,6%. Työllisyystilanne on haastava, paljon työtä tehdään mm. TE-palveluden, kunnan työllisyysohjelman toimenpiteiden, järjestöjen, eri hankkeiden ja koulutusten myötä.

Koulutustarpeeseen vastataan Tavastiassa

Maahanmuuttajien työllistymisen suuria esteitä ovat puutteellinen kielitaito ja ammatillisen osaamisen puutteet Suomen työmarkkinoiden näkökulmasta. Vaan eipä hätää, koulutuksella ja osaamisen kehittämisellä voidaan näissä maahanmuuttajaa tukea. Ennätyksellisen paljon Koulutuskuntayhtymä Tavastiassa on maahanmuuttajia opiskellut vuonna 2016, alueen työmarkkinoiden ja asukkaiden koulutustarpeeseen on pystytty vastaamaan hyvin niin valtion eri tyyppisten rahoitusten kuin ketterän asiakaslähtöisen johtamisenkin avulla.

Vanajaveden Opiston kotoutumiskoulutuksissa opiskeli vuoden aikana yli 300 maahanmuuttajaa ja vapaan sivistystyön suomen kielen kursseilla yli 200. Tavastian lukioissa maahanmuuttajien määrä on ollut vasta kymmenissä, lukuvuonna 2015 - 2016 maahanmuuttajien ohjautumista lukiokoulutukseen pyrittiin tukemaan lukioon valmistavalla luva-koulutuksella.

Ammattiopisto Tavastiassa muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia opiskelee päivittäin lyhytkoulutuksista riippuen 300 - 350. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrä on yli 12% kaikista opiskelijoista. Aikuisten perusopetuksessa ja siihen valmistavassa opetuksessa opiskelee hieman yli 100 maahanmuuttajaa ja ammatillisissa opinnoissa vähän yli 200.

Maahanmuuttajien koulutuksissa Koulutuskuntayhtymä Tavastiassa työskentelee yhteensä 18 opettajaa. Lisäksi Ammattiopisto Tavastian opetus- ja kuntayhtymäpalveluhenkilöstöstä maahanmuuttajia palvelee henkilöstöä kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien suhteessa noin 25 henkilöä.

Ihmisten kanssa ja kumppanuudella

Kumppanuutta ja yhdessä tekemistä

Hyvä alku Hämeessä ESR -hanke järjesti 22.11. Kumppanuustalolla työpajan Tanja Tauron ja Tiina Alhaisen Malmöön ja Nagoyaan tehdyillä matkoilla nousseista ideoista kotouttamisen palvelujärjestelmään. Matkoista ja niiden annista oli meitä keskustelemassa 32 henkilöä, joissa oli niin maahanmuuttajia, heidän kanssaan vapaaehtoistyötä tekeviä, järjestöjen edustajia, kuntien toimijoita ja oppilaitosväkeä. Keskustelu oli vilkasta ja innostunutta. On selvästi halu tehdä yhdessä hyvää kotouttamista. 

Ruotsista jotakin Hämeenlinnan seutukunnalle?

Ruotsista käyttöön haluttaisiin mallia, jossa kotouttamistyötä rahoitetaan ikään kuin käänteisesti kilpailuttaen. Rahoittaja määrittää tavoitteet ja käytössä olevan rahasumman ja toteuttajat suunnittelevat toteutusvaihtoehdot tarjouksissaan. Näin saataisiin palveluntarjoajakenttää laajemmaksi ja käytännön toimijoiden ideoita toteutuksiin.

Vaikuttavana nähtiin myös ruotsalaisten asennoituminen maahanmuuttoon, muualta muuttavat nähtiin tärkeänä elinkeinoelämän resurssina ja Ruotsin suurempi maahanmuutto yhtenä isona erona Suomen ja Ruotsin väliseen taloustilanteen eroon. 

Yhteiskuntainfoihin ideoita

Työpajassa käytiin läpi Malmön tapoja järjestää yhteiskuntainfoja omalla kielellä alkuvaiheen kotoutujille. Samaa kehittämistyötä tehdään myös Hyvä alku Hämeessä -hankkeessa. Työpajassa mietittiin yhdessä, millaisia teemoja ja miten käsiteltyinä infoissa olisi hyvä olla: 

- terveyspalvelut

- asiointipisteet

- kirjastot

- asuminen

- opiskelumahdollisuudet

- verkostoituminen ja mahdollisuudet tutustua ihmisiin

Pohdittiin sopivia aikataulutuksia ja ryhmiin jakautumisia sekä eri tilanteisiin. Havaittiin, että erityyppisillä maahanmuuttajilla on hyvin erilaiset tukiverkot kotoutumiseen, vaikkapa kiintiöpakolaisten kohdalla ohjausta on paljon - vastaavasti perheen tai työn perässä tulleilla tukea saattaa saada erinomaisesti tai hyvin vähän. Mietittiin, mitä kannattaisi tehdä omakielisenä opastuksena, mitä tulkattuna. Puhuttiin, että opastusta kannattaa toteuttaa tutustumiskäynteinä. Nähtiin tärkeänä rajata annettava informaatio sopivan pieniin palasiin ja osata arvioida kuulijoista se, mistä asioiden kertomisessa pitää aloitta, jos kulttuuri ja toimintaympäristö on kovin erilainen. Puhuttiin siitä, miten paljon maahanmuuttajat auttavat toisiaan ilman minkään järjestöjen ja organisaatioiden tukea. Nähtiin, että vertaistuessakin rakenteista olisi etua. 

Maahanmuuttopolitiikka - mitä politiikkaa?

Kansainvälisen Metropolis-konferenssin näkemysten esittely herätti kiinnostavan keskustelun siitä, miten maahanmuutto ja maahanmuuttajat nähdään eri puolilla. Keskusteltiin Kaukoidän näkemyksistä, joissa maahanmuutto nähdään talouden toimenpiteenä. Rekrytoidaan ulkomaalaisia huippuosaajia ja teollisuuden työvoimaa, tärkeää ovat mm. opiskelijavaihdot ja turismi, Kun kansainvälinen talous ja ulkomaankauppa toimii, ei syty sotia tai tule konflikteja. Talouden kasvu luo turvallisuutta. 

Puhuttiin myös Kanadan mallista, jossa vastataan kestävyysvajepulmaan houkuttelemalla ja tuomalla ihmisiä maahan. Maahanmuutto nähdään tärkeänä niin elinkeinopolitiikan, työllisyyspolitiikan kuin väestöpolitiikankin näkökulmista. Kanadan mallissa osa pakolaisista tulee yksityisten sponsoreiden rahoittamina ja osa yhteiskunnan tuella. 

Nähtiin kiinnostavana erilaiset tavat suhtautua maahanmuuttajiin: Onko maahanmuuttaja tukia saava autettava? Vai onko hän talouselämän pelastaja ja elinkeinopolitiikan ratkaiseva kilpailuresurssi? Tai ehkä jotain muuta? Ihminen? Jokainen itsenään ja kulloisessakin tilanteessaan erilainen...

-       

Hiiohoi - vaihteeksi töitä merellä

Vierivä kivi ei sammaloidu 

Syksy on ollut upeaa innostunutta kiitoa ja liitoa reissaten töiden parissa - niin maalla kuin ilmassakin suuntaan ja toiseen. Nyt tuli työmatkailuun mukaan myös merielementti, kun osallistuin loppuviikolla Vanaja Koulutus Oy:n kehittämismatkalle Tallinnaan.

Koulutuskuntayhtymä Tavastian osakeyhtiö Vanaja Koulutus Oy on toiminut vuoden ja niinpä yhtiön hallitus ja me toimijat kävimme 12 henkilön näkökulmin läpi mennyttä ja ennen kaikkea suunnittelimme monien mahdollisuuksien tulevaa kahden päivän työseminaarissa. Strategiatyö on kutkuttavan kiinnostavaa, kun samaan aikaan ovat muutoksessa lähes kaikki koulutusta koskevat rakenteet ja lainsäädäntö. Yhteiskuntarakenteet muuttuvat sote- ja maakuntauudistusten myötä vauhdilla ja vääjäämättä. Kehittäjää kiehtoo, kun mahdollisuuksia sekä avoimia ovia on moneen asiaan ja suuntaan. Aavalla merellä näkee kauas, vaikka pilviäkin taivaalla roikkuu. Harmaan merimaiseman sävyt ovat kauniita ja moninaisia.

Ja ei, ei ne laivaseminaarit mitenkään turhaa ajankäyttöä ole. Matkaan lähdettiin torstaina kello 7.30 ja kokoushuoneesta poistuttiin 19.45. Ulkona taisi olla melkoinen lumimyräkkä, mutta ei tuo haitannut ikkunattomissa kokoushuoneissa. Paljon asiaa, paljon avointa keskustelua ja paljon hyviä ideoita ja linjauksia. Eipä ehtinyt edes pitkästyä!

Paljon uutta ja innostavaa on tulossa

Itselleni suurin anti oli mukana olleen kuntayhtymän ja oppilaitosten yläjohdon vahva sitoutuminen kehittämiseen ja tuki tehtävälle kehittämistyölle. Ammatillista koulutusta koskeva lainsäädäntö on uudistumassa ja matkalla käytiin läpi myös lausuntokierroksella olevaa lakiesitystä, joista nousee monta mielenkiintoista painotusta, kuten panostus ennakointiin, henkilökohtaisiin opintopolkuihin ja työelämäyhteistyöhön.

Esittelin osallistujille Hyvä alku Hämeessä ESR-hanketta ja sen suunnitelmia sekä Nagoyaan ja Malmöön tekemieni opintomatkojen opittua, muiden maiden kotouttamis- ja maahanmuuttajien koulutusmalleja ja meille ehkä sovellettavia ideoita. Kasvokkain tieto kulkee aina parhaiten, kuulluksi on mukava tulla. Matkoista olen kertonut tässä blogissani aiemmin. Matkoilta ja hankkeesta versoo monia isohkojakin mahdollisia ituja tulevaan toimintaan ja jo matkalla kävi selväksi, että uutta toivotaan kehitettävän ja strateginen tahtotila on olla mukana maailman globalisaatiossa sekä monikulttuurisuuden kehittämisessä.

Kehittämisessä on mieltä, kun voi uskoa sen kiinnittyvän perustoimintaan. Tukea uuden tekemiseen tarvitaan. On hyvä olla työssä organisaatiossa, jossa ideoidaan rohkeasti ruohonjuuresta ylös ja johto sitten tarvittaessa linjaa, tukee ja huolehtii hallinnollisten esteiden poistamisesta, jotta uutta ja tärkeää pystytään tekemään, kun toiminta ja toimintaympäristö muuttuvat. Innostava reissu, jonka muistiinpanoista syntyy vielä monenmoista konkreettista.

Itäisen maan ihmettelyä

Kirjoitin blogin Metropolis-konferenssista ja siitähän kerrottavaa riittäisi. Moni on kuitenkin ollut kiinnostunut kuulemaan myös Japanista matkailijan silmin. Kiehtova ja hämmentävä maa ja kulttuuri, josta on kiva kertoa sekalaisia havaintoja tosin vain viikon reissulta.

Harmoniaa, rauhaa ja tasapainoa

Itseäni viehätti japanilainen estetiikka. Ikivanha kulttuuri on arvostettua ja edelleen pidetään yllä kauneuteen perustuvia viimeisteltyyn estetiikkaan liittyviä perinteitä: teeseremonia hitaan viimeisteltyine liikkeineen, upeat kimonot, joita myydään metroasemillakin ja joissa kipittäviä naisia näki ruuhkassa kadulla, puutarhat, joissa jokaisen puun jokainen oksa on leikattu täydelliseen tasapainoon. Rauhallista ja seesteistä, rauhoittavaa ja tasapainottavaa. Samaan aikaan herää länsimaisen vapaassa mielessä epäilys, miten käsitellään asioita ja ajatuksia, jotka eivät sovellu muottiin ja rikkovat malleja. Koodit ovat vahvoja, metrossa tummassa puvussa ja kiiltävissä kengissä istuva miesrivi alkaa vaikuttaa jotenkin absurdilta - tai ahdistavaltakin -, kun huomaa jokaisella samanlaisen valkoisen sateensuojan, joka on kääritty muoviin, ettei metrovaunun lattialle tipu vesipisaroita. Mille tuntuisi mennä töihin farkuissa? Hmm…

Tehokasta työtä ja vapauttavaa itseironiaa

Itselleni hämmentävintä japanilaisissa ihmisissä oli vapautuneisuus ja itseironiakin. Kulttuurin vaikeita asioita käsitellään myös ulkopuolisille avoimesti. Kova työtahti oli arkea, vielä viikon kuluttua kotiin paluusta nukun univelkoja. Työpäivien luennot ja työpajat kestivät aamusta iltakuuteen, sen jälkeen osallistuttiin vapaamuotoisempaan kulttuuriohjelmaan, verkostoiduttiin ja käytiin ne arvokkaat ammatilliset keskustelut syömässä kulttuuriohjelman päätyttyä. Seuraavaan aamuun mennessä hotellilla sitten valmistauduttiin omiin esityksiin, tehtiin muistiinpanot ja rakennettiin seuraavan päivän ohjelma. Yhteiskunta tukee tehokkuutta: metrot kulkevat jouhevasti, käytävillä, portaikoissa ja kaduilla liikutaan järjestelmällisesti vasenta puolta ripeässä yhteistahdissa juoksematta ja hidastelematta, vesipullon saa ostaa automaatista kolikoilla mennessä metroon tai kokoushuoneen ulkopuolelta.

Aikataulujen noudattaminen oli suomalaisena helppoa, samoin ohjeistusten selkeys. Vinkit koodin rikkomisesta olivat hauskoja: Kun työpajassa innostunut ammatillinen keskustelu jatkui vielä virallisen päättymisajan jälkeen, tultiin tilan projektori laittamaan pois päältä 18.02, sitten suljettiin mikrofoni 18.04 ja kaksi minuuttia myöhemmin ymmärsimme poistua, kun siivooja telkesi ovet auki ja tuli ovelle. Vastaava kokemus oli oppaan veikeä kommentti, kun lähdettiin tutustumispaikasta toiseen: hän kiitti kumartaen lämpimästi yhteistyöstä, jonka ansiosta olimme myöhässä vain 10 minuuttia.

Japanilaiset puhuvat avoimesti liiasta työnteosta, työuupumuksesta, paineista ja harakirikulttuuristaan. Tuntui, että suosituin keino torjua uupumusta oli uni. Näytti olevan sosiaalisesti ihan sallittua nukkua luennoilla, työpajoissa, oppaana bussissa ja tiukan paikan tullen vaikkapa panelistina paneelissa. Tämä oli hämmentävää, suomalaisen työkulttuurin mukaan kun yrittää kiinnostua julkisissa työtilanteissa ihan mistä vaan ja jos ei kiinnosta niin on opetettu, että ainakin on kohteliasta kuunnella. Enpä sitten tiedä, mikä on parempi tapa toimia.

 Naisista ja miehistä

Minulle vaikeinta oli kohdata suurkaupungin näkyvä prostituutio, joka oli peittelemättömän näkyvää, kaduilla oli töissä paljon hyvin nuoria tyttöjä. Pitkälle en päässyt ilmiön selvittelyssä, mutta selkeästi edelleen on olemassa länsimaisesta seksibisneksestä eroavaa geishakulttuurin kaltaista maksullista seurapalvelua, jossa perusidea taitaa seksin sijaan olla palveleminen ja palveltavana oleminen. Jotenkin ideaan pääsee kiinni teeseremonioiden, nöyrien kumartelujen, naisten ja miesten välisen korrektin etäisyyden, näkyvän vallankäytön ja näytön kautta. Vaikea ilmiö ymmärtää näin suomalaisittain.

Turistina ja naisena Japanissa on hyvin arvostettu olo. Yksityisyyttä kunnioitetaan ja kaikki palvelevat parhaansa mukaan. Monella asiakaspalvelutyössä olevalla englannin kielen taito oli heikko, hymyillen ja kumarrellen paikalle etsittiin joku paremmin ymmärtävä ja ohjattiin vaikka seuraavaan tavarataloon, jotta saadaan asiakas tyytyväiseksi. Kun tuijotteli metroasemalla japaninkielistä karttaa epätoivoisena, ilmestyi jostain aina joku, joka tuli ystävällisesti näyttämään, mihin mennä. Apu oli tarpeen, koska karttoja ja katukylttejä ei osannut lukea.

Seminaarissa oli tasaisesti puhujina niin naisia kuin miehiäkin. Kovista teemoista, kuten maahanmuuton, talouden ja turvallisuuden yhteyksistä puhuivat miehet – kotoutumisesta ja koulutuksesta naiset. Syy on todennäköisesti ihan looginen, paikalle oli haalittu alojensa asiantuntijoita, jotka sattuivat olemaan mitä sukupuolta sattuivat olemaan. 

Historia näkyy

 

Japani on elänyt hyvin eristyneenä saarivaltiona. Kulttuuri on kehittynyt omintakeisena ja vaikutukset muualta olivat pitkään vähäiset. Ylpeys historiasta on suuri, oli ilo kuunnella ja nähdä samuraikulttuurin huippuhetkiä, tarinoita shogunien elämästä ja keisariperheen historiaa. 

Samaan aikaan keskusteluun nousivat toistuvasti toisen maailmansodan tappio, Fukushiman ydinvoimaonnettomuuden pelastustoimet ja vahva kansallinen yhtenäisyys vastoinkäymisissä. 

Kun tilanteeseen lisää talousmahdin roolin, on Japani todella kiehtova yhteiskunta. Nagoya on vauras Toyotan kaupunki, siellä osataan tehdä menestyksellistä kauppaa. Koko maahanmuutto nähdään keinona taloudellisen menestyksen edistämiseen. Historia on osoittanut, että hyvät kauppasuhteet ovat paras keino välttää sotia ja poliittisia konflikteja. Turismi, ulkomaalaiset opiskelijat, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio nähdään yhtenä maailmanrauhaa ylläpitävänä kokonaisuutena - luottamus syntyy, kun opitaan tuntemaan toisiamme. Japania oli ilo oppia tuntemaan edes hitunen, tutustumista on hyvä jatkaa Suomesta käsin. 

Maailman malleja etsimässä

Nagoyassa, Japanissa järjestettiin 24.-28.10.2016 International Metropolis Conference, jossa sain olla kertomassa Hyvä alku Hämeessä ESR -hankkeesta ja oppimassa uutta muuttoliikkeestä ja maahanmuutosta maailman mittakaavassa.

Viikko oli hyvin antoisa ja opettavainen sekä ammattiylpeyttä lisäävä. Teemme työmme hyvin täällä Suomessa. Oli hienoa huomata, miten hallitusti maahanmuutto ja laadukkaasti kotouttaminen Suomessa hoidetaan. Ylpeitä saamme olla yhteiskunnastamme ja tavasta, jolla meillä kotoutetaan, koulutetaan, tuetaan yhteiskuntaan kiinnittymistä ja pidetään huolta heikoimmistakin.

Aasian näkökulmaa muuttoliikkeeseen

Kauko-Idän maahanmuuttotilanne oli kiinnostava. Aidosti suurten maiden -Japanin, Kiinan ja Korean - edustajat puhuivat maahanmuutosta talouden ja turvallisuuden näkökulmista. Maahanmuutto on keino pitää yllä hyviä kauppapoliittisia suhteita, joilla taataan alueen vakautta. Historia on opettanut, että hyvät kauppasuhteet ovat paras tapa estää poliittisia konflikteja. Turismi ja opiskelijavaihto koetaan keinoina houkutella osaavaa työvoimaa. Talouden veturit haalivat huippuosaajia rajoista riippumatta.

Vastaavasti japanilaiset nostivat esiin huolta jo kolmannen ja neljännen polven nuorista maahanmuuttajistaan, joilla ei ole riittävää kielitaitoa opiskella japaniksi tai omalla äidinkielellään vaan jotka elävät omissa yhteisöissään. Kotouttamiseen kannattaa panostaa. Korealaiset olivat kiinnostuneita siitä, miten Suomessa onnistutaan pitämään maahanmuuttajalapset ja -nuoret opiskelemassa ja suorittamaan tutkintoja, siellä huoli on töihin karkaavista koulupudokkaista, joiden kielitaito ja muut valmiudet jäävät heikoiksi. Kun keskustelussa käytiin läpi, että meillä on ilmainen peruskoulu ja lähes ilmainen toisen asteen koulutus sekä oppivelvollisuus ja sosiaaliturva mahdollistaa lasten ja nuorten opiskelun aikaisen toimeentulon sekä se, että suomalaisilla työmarkkinoilla ei lapsille ole tarjolla työpaikkoja koulunkäynnin vaihtoehtona vaan perheen toimeentulo hoituu muuten, ovat erot aika selkeät.

Opittavaa ja hyviä käytäntöjä

Hyviä, vaikkapa jossain muodossa Suomeenkin siirrettäviä, kotouttamismallejakin löytyi. Kiinnostavaa oli Kanadan malli vastata samaan aikaan väestönsä vähenemisen ja Syyrian tilanteen haasteisiin. Kanadaan tuotavien pakolaisten määrä on todella suuri, tälle vuodelle tavoitellaan yli 60 000 uutta kanadalaista. Rahoitusrakenne on mielenkiintoinen: osa pakolaisista tulee leireiltä valtion valitsemina ja rahoittamina, suuri osa yksityisten sponsoreiden tuella. Hyvin tyytyväisiä tuntuivat olevan malliin, mukana kotouttamassa on koko yhteiskunta ja väestökäyrien on tarkoitus oieta. Haasteena on suurten vakituisten asuntojen löytyminen. Sitran vaikuttavuusinvestointirahoituksessa on vähän samoja elementtejä, yksityinen raha ja yksityiset toimijat julkisten rinnalla kotouttamassa.

Saksassa on kehitetty työharjoitteluun pohjautuvaa mallia työkielen ja ammatillisten valmiuksien kehittämiseen niin, että kohderyhmää on laajennettu jo turvapaikanhakijoihin ja kielteisen päätöksen saaneisiinkin. Osaavaa työvoimaa nopeasti tavoittelevat ja tyytyväisiltä vaikuttavat. Painopiste on työtehtävissä tarvittavissa kielenkäyttötilanteissa selviäminen saksaksi. Saksan pakolaisten kielikoulutusrakenne on kiinnostava: Perinteinen vaihtoehto on Saksassa ollut 600 tunnin kieli(=kotoutumis)koulutus. Vuonna 2016 käyttöön on tämän rinnelle otettu työpainotteinen kielenopiskelu, johon on 100 000 paikkaa. Lisäksi tulossa on lähivuosiksi 100 000 opiskelupaikkaa niille, joilla ei ole vielä oleskelulupaa - näissä koulutuksissa on työharjoittelupainotus, mutta myös kielenopiskelua. Lisäksi tulossa ammatillisia kahden vuoden kokonaisuuksia, joihin liittyy osaamisen tunnistaminen ja kielen oppiminen. Tavoite on selkeästi saada väestörakenne kestävämmäksi ja estää syrjäytyminen sitouttamalla koulutukseen ja työhön mahdollisimman nopeasti.

Maailman mittakaavassa paljon puhuttu Euroopan pakolaiskriisi asettui mittakaavoihinsa. Onko sitä? Esimerkiksi Saksaan turvapaikanhakijoita tuli yksi miljoona pakolaisia, joka on noin 2,5% väestöstä. Kriisialueiden naapurimaissa Jordaniassa, Libanonissa ja Turkissa puhutaan miljoonista ja kymmenistä prosenteista väestöstä. Näissä kehittyvissä maissa ollaan kovilla kuorman kantamisessa. Vertailun vuoksi, Suomeen turvapaikanhakijoita tuli 32 000.

Hyvää alkua esittelemässä

Esittelimme Tanja Tauron kanssa Hyvä alku Hämeessä ESR-hankkeen työpajassa Education and Integration in Migratory Context. Painopiste oli kertoa siitä, millä tavalla Suomessa kotouttamisen palvelujärjestelmää kehitetään paikallisina pilotteina ja monisektorisessa yhteistyössä. Iltapäivän mittaisessa työpajassa kuultiin niin teoreettisia kuin käytännönläheisiäkin lähestymistapoja teemaan. Me olimme se työpajan ruohonjuuri, mikä oli hieno rooli. Työpajan esitykset olivat Israelista, Autraliasta ja Suomesta, vetäjä Kanadasta ja yleisö hyvin monikulttuurinen. Hyvä alku -hanke kiinnosti. Yleisön kysymykset ja keskustelu yllättivät. Esiin kysymyksissä nousivat Suomen "oikeistolais-populistinen" hallitus ja sen vaikutus kotouttamistöhön sekä yleiseen ilmapiiriin, Suomen koulujärjestelmä on hyvässä maineessa, kiinnostaivia olivat ne keinot, joilla meillä ei synny samantyyppistä nuorten maahanmuuttajien koulupudokkuutta kuin esim Koreassa ja monessa muussa maassa. Muun muassa australialaisten kanssa pääsimme kertomaan työpaikalla tapahtuvan oppimisen keinoista ja oppisopimuskoulutuksesta malleina pitää kiinni niistä, joille ei luokassa istuminen maita. Esiin nousivat ohjauskeinot nuorten maahanmuuttajien koulussa pitämisessä. Suomen virallinen kaksikielisyys ja vähemmistöjen asema kiinnostivat, kahvilla vielä  hämmästeltiin porukalla maata, jossa vähemmistökielellä on sellainen asema, että kaikkien viranhaltijoiden tulee pystyä sitä työssään käyttämään. Keskustelussa kiehtovaa oli pohdinta aikuiskoulutuksen merkityksestä ja roolista tulevassa muuttuavassa maailmassa: Kuuluuko koulutus kaikille vai vain osalle väestöstä? Kehitetäänkö koulutusta digitalisaatiossa jo liiankin nopeasti ja kannattaisiko osin palata vanhoihin hyviin oppimisen käytäntöihin?

Pienenä ihmisenä suuressa maailmassa

Nagoyan kaupungissa asuu reilut kaksi miljoonaa ja lähialueet mukaan lukien alueella nelisen miljoonaa ihmistä. Vauras kaupunki rakentuu teollisuuden varaan, se on Toyotan kotikaupunki. Toyotalle tulee paljon työntekijöitä mm. Brasiliasta, monien juuret ovat Japanissa, koska toisen maailmansodan jälkeen japanilaisia lähti Etelä-Amerikkaan.

Kaikki on suurta. Mahtipontistakin. Kaikki on myös hyvin järjestäytynyttä, tavoite on harmonia ja sopusointu. Metrotunneleissa kuljetaan ripeästi samassa tahdissa omaa reunaa ja metrossa istutaan pukukoodia noudattaen samanlaisten valkoisten sateensuojien kanssa kännyköitä räpläten. Suomalaiseen mielenmaisemaan rauhallisuus ja järjestys oli helppoa. Japanilaisissa puutarhoissa estetiikka, harmonia ja pyrkimys rauhaan korostuivat.

Hämmentävin kulttuuriero oli avoimuus kovasta työrytmistä ja uupumuksesta: vuosilomapäiviä on vuodessa noin seitsemän, työpäivät ovat pitkiä ja täysiä. Uupumisesta puhutaan avoimesti, samoin siihen liittyvästä harakirikulttuurista. Vastaavasti näytti olevan kulttuurisesti ihan sallittua, että jos panelistille tuli hankalia kysymyksiä vastattavaksi, voi ottaa lasit pois päästä, painaa pään pöytään ja torkahtaa - samoin kulttuurikierroksella bussissa vieressäni istunyt opas nukkui reippaasti kaikki välimatkat kylkeeni nojaillen.

Kulttuurin lisäksi Japanin historia on kiehtova, samuraiden ja keisarien merkitys näkyy edelleen. Samoin toinen maailmansota, tsunami ja Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus nousivat toistuvasti esiin. Luonto on kaunis, vielä lokakuun lopulla oli aurinkoisia hellekelejä ja kauniin vihreää - kipaisu kesässä oli mahtavaa keskellä pimeää syksyä.

Malmön malleja oppimassa

Uudenmaan ELY-keskus ja Kotona Suomessa -koordinaatiohanke (ESR) järjestivät opintomatkan Malmöön tutustumaan siihen, miten kotouttamisen palvelujärjestelmä siellä toimii. Antoisat tutustumiskohteet ja yhteinen aika reflektoida niin nähtyä kuin itse tehtävääkin työtä olivat todella toimivia. Mukana oli Hyvä alku -pilottien toimijoita sekä Uudenmaan ELY-keskuksen ja Työministeriön kotoutumisesta vastaavaa väkeä.

Malmö on kiehtova kohde ammatillisesti. Siellä on yli 30% väestöstä maahanmuuttajia ja näiden lisäksi noin 10% Ruotsin kansalaisuuden saaneita muualta muuttaneita. Sekä lisäksi suuri määrä turvapaikanhakijoita. Suomeen tuli turvapaikanhakijoita viime vuonna reilut 30 000, Ruotsiin tuli heitä yli viisinkertainen määrä. Suuri osa tulijoista on jäänyt Etelä-Ruotsiin.

Menin Malmöön Kööpenhaminasta junalla ja oli helppo samastua suuriin määriin turvapaikanhakijoita, jotka käyttivät samaa reittiä kohti pohjoista. Ja niinpä Kööpenhaminan päässä Malmön junaan noustessa olikin EU:n sisäinen passitarkastus. Raja on käytännössä kiinni - raja joka on EU:n sisällä ja kahden pohjoismaan välissä. Maailma muuttuu.

Malmö on ollut otsikoissa levottomuuksistaan, kaupunkikuva oli kuitenkin hyvin aurinkoisen myönteinen ja vauraskin jopa paljon parjatussa pääosin maahanmuuttajien asuttamassa Rosengårdin lähiössä. Hymyilevän hyväntuulista. Talous vetää ja usko tulevaan on vahva.

Lääninhallituksella vahva rooli kotouttamisessa

Pääsimme tutustumaan lääninhallitukseen, jolla on vahva rooli kotouttamistyössä. Erityisesti kuulimme yhteiskuntainfoista, joita järjestetään vertaistukiajatuksella. Yhteiskuntaneuvojiksi koulutetaan maahanmuuttajataustaisia erikielisiä toimijoita, joilla on omakohtainen kokemus ruotsalaiseen yhteiskuntaan kotoutumisesta. Omakohtaisen kokemuksen arvostamisen lisäksi kiehtovaa oli kaiken läpäisevä terveys-ajattelu. Terveyden tukeminen kotoutumista tukemalla oli viisasta, terveys on myös lahjomaton mittari. Suomessa ajatellaan usein, että kotoutumiseen varataan aikaa kolme vuotta, jona aikana on oikeus kotoutumista tukeviin toimenpiteisiin. Ruotsissa tutkimukset osoittavat, että jo terveyden osalla kuluu kaksinkertainen aika siihen, että terveysasioisssa päästään edes maahantulotilanteen tasolle. Maahanmuutto on kriisi ja sen vaikutukset terveyteen tulivat kiistatta esiin. Jäinkin pohtimaan, mihin vaiheeseen kotoutumista tulisi panostaa eniten voimavaroja: alussa voimat eivät välttämättä riitä mm. kielen opiskeluun, kun terveydentila ei sitä mahdollista vaan voimat kuluvat selviytymiseen. Myöhemmin pystyisi panostamaan enemmän opiskeluun ja omaksumaan asioita, kun vointi olisi parempi. Vastaavasti, jos alkuvaiheessa ei olisi tarjolla kotoutumista tukevia toimenpiteitä, kuinka syvä sukellus olisikaan terveysnäkökulmasta?

Kunta kilpailuttaa kielikoulutuksen ja pitää yhteiskuntainfoja

Kävimme tutustumassa Malmön kunnan toimintaan. Rakenteena kunta kilpailuttaa ja hankkii maahanmuuttajien kielikoulutuksen julkisilta ja yksityisiltä oppilaitoksilta. Ruotsin mallissa yhteiskuntatietous on erotettu kielikoulutuksesta ja yhteiskunta-asioissa pidettävät infot hoitavat tulkattuina kunnan sosiaalityöntekijät yhteistyössä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Kovin samoja teemoja opetetaan ja keskustellen käydään läpi kuin suomalaisessakin kokonaisvaltaisen kotouttamisen ajattelussa. Maahanmuuttajan tulee ilmoittautua kunnassa, jos hän haluaa osallistua kielikoulutukseen tai yhteiskuntainfoihin. Infoihin osallistuminen on pakolaisena tulleille velvollisuus ja muille maahanmuuttajille vapaaehtoista.

Yalla Trappanilla naisenergia oli valloillaan

Rosengårdin lähiössä suuri osa asukkaista on maahanmuuttajataustaisia. Levottomuuksia on ollut ja alueeseen panostetaan paljon. Esimerkiksi liikuntamahdollisuuksia lähiössä oli paljon, samoin katukuva oli hyvin siisti ja huoliteltu. Kiehtova tutustumiskohde oli Yalla Trappan. Yalla Trappan oli sosiaalinen yritys, jossa oli työssä pääosin pitkään Ruotsissa asuneita maahanmuuttajanaisia. Työtehtävinä oli mm. lounasravintolan pyörittämistä ja alihankintaa Ikealle sekä toimistosiivousta. Toiminnassa näkyi se, että keskitytään siihen, mikä naisia yhdistää, ei erottaviin asioihin.

Viihtyisä kodinomaisuus ja helppo lähestyttävyys toimivat. Toiminta oli rakennettu taitavasti verkostotyötä. Työhallinto maksoi palkkaa ruotsin kielen ja ammatilliselle opettajalle, jotka ohjasivat keittiössä integroiden kielen oppimisen, ammattitaidon kehittymisen ja yhteiskuntaan kiinnittymisen. Hersyvä tunnelma näkyi ja kuului keittiössä. Lähi-idän maut ja tuoksut houkuttivat paikalle paljon asiakkaita. Upea tapa toimia ja työllistää, onnellisten ihmisten juttu. http://www.yallatrappan.se/