Hyvä alku etenee!

Hyvässä alussa ollaan

Hyvä alku Hämeessä ESR on päässyt hyvään alkuun. Hankkeessa ovat maalis-huhtikuussa aloittaneet kaikki toimijat niin Vanajaveden Opistosta, Ammattiopisto Tavastiasta, Hämeenlinnan kaupungilta, Luetaan yhdessä -verkostosta kuin Hämeen Setlementistäkin. Olemme päässeet kiinni tekemisen makuun. Osaavaa innostunutta väkeä on kotouttamisen palvelurakennetta kehittämässä. Hallinnollista työtä on ollut paljon, nyt on jo ohjausryhmäkin kokoontunut ja projektitiimi aloittanut työnsä. Muiden Kotona Suomessa -pilottihankkeiden kanssa on tavattu ja yhteistä tekemistä riittää.

Kevään aikana on verkostoiduttu ja etsitty keinoja vastata kesän ja syksyn aikana tulossa olevaan uusien hämeenlinnalaisten määrän suureen kasvuun. Hämeenlinnassa varaudutaan 500-1000 turvapaikanhakijan muuttamiseen kuntaan, kun päätökset oleskeluluvista on elokuun loppuun mennessä käsitelty. On ollut kiinnostavaa vierailla vastaanottokeskuksissa, alaikäisyksiköissä ja hätämajoitusyksiköissä, hienoa on toimijoiden tahtotila poluttaa ihmisiä eteenpäin ja löytää ihan uusia kotoutumisen rakenteita tilanteessa, jossa ei ole aiemmin oltu.

Koulutus muuttuu ja uusia malleja syntyy vauhdilla

Kevään aikana on koulutuksen rintamalla kehitetty tapoja kouluttaa ja kotouttaa tulijat laadukkaasti, vaikka käytettävissä olevat resurssit eivät lisäänny määrien kasvun tahdissa. Kehittämistyötä tehdään niin kotoutumiskoulutuksen uusien mallien, ammatillisen koulutuksen uudistamisen kuin aikuisten perusopetuksen rakenteidenkin parissa.
Hyvää on ministeriötasolle ulottuva rohkeus etsiä uusia rakenteita ja tapoja toimia sekä valmius kuunnella kentän näkemyksiä siitä, miten on järkevintä kotouttaminen ja kouluttaminen järjestää. Olemme päässeet kertomaan ajatuksia ja ideoita niin OKM:lle, TEM:lle, OPH:lle kuin paikalliselle Hämeen ELY-keskuksellekin. Toivottavasti mahdollisimman monelle saadaan varmistettua koulutuspaikka syksyllä. Koulutuskuntayhtymä Tavastian oppilaitoksissa haaste on otettu vastaan yhteiskuntavastuun hengessä, nyt pyritään ennakoimaan mahdollsimman oikein tarvittavien opiskelupaikkojen määrä. Työllä on merkitys.

Prosessit näkyviksi - yhteistyötä ja uusia toimijoita tarvitaan

Kotouttamisen prosesseja ja palveluketjuja on jo saatu näkyviksi, samalla on löydetty kohtia, joissa meidän on mahdollista tehostaa toimintaa, poistaa eri organisaatioiden toimintojen päällekkäisyyksiä ja nopeuttaa kotoutumisprosessia. Näitä työstetään hyvässä yhteistyössä eteenpäin.

Kevään iloinen yllätys järjestötoimintaan ohjaamisen saralla on ollut kotouttamistyössä uusien toimijoden aktivoituminen. Monella yhdistyksellä on tahtoa olla mukana kotouttamisessa varteenotettavina toimijoina. Samoin vapaaehtoisten innostus ja halu olla mukana tukemassa kotoutumista ilahduttaa. Nyt on yhdistyksillä tärkeä rooli kanavoida vapaaehtoisten into kotouttamistyöhön.

Verkostoyhteistyö kantaa, niin järjestöjen kuin työelämänkin kanssa

Alkuvaiheen koulutuksen kehittämisessä vapaaehtoisten kanssa on edetty suunnittelemalla materiaaleja ja menetelmiä, onpa joitain harjoituksia jo kokeiltukin. Ideana on saada nopeasti käytännön arjessa tarvittavaa kommunikatiivista kielitaitoa yhdessä aktiivisina toimijoina oppien. Vapaaehtoisten vetämissä ryhmissä on suomea oppimassa enimmillään 30-40 maahanmuuttajan ryhmiä, joissa toimii kymmenkunta sitoutunutta vapaaehtoista. Järjestöjen merkitys kotouttamistyössä kasvaa entistäkin suuremmaksi, kun tulijoiden määrät realisoituvat.

Työelämän ja kotoutujien kohtaamista on edistetty mm. Kasva ja kansainvälisty -vientiyrittäjätapaamisessa, yhteistyöpalaverissa työllistymistoimiojoiden kanssa sekä olemalla yhteydessä työnantajiin, jotka työllistävät paljon maahanmuuttajia. Pian päästään kokeilemaan erilaisia tapoja oppia ja opettaa suomea työelämässä monimuotoisesti työpaikan kanssa yhteistyössä.
 

Ideoita isolta kirkolta

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu ja koulutuksen rahoitusleikkaukset sekä rakenteellinen uudistaminen ovat mielenkiintoinen haaste. Paljon uutta pitää tehdä, että koulutus hoituu. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama ohjausryhmä kartoitti turvapaikanhakija- ja maahanmuuttotilanteesta aiheutuvia välittömästi käynnistettäviä toimenpiteitä koulutuksessa, kulttuurissa, liikunnassa ja nuorisotyössä. Ehdotukset luovutettiin tänään opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle.  Joustavia ja yksilöllisiä polkuja tarvitaan, kuten ministeri Grahn-Laasonenkin toteaa.

Paljon on tekeillä ja jo tehtykin. Tavastiassa olemme olleet aivan ajassa kokeiluissamme ja kehittämistyössä. Oikein hyvä näin. Aikuisten perusopetus uudistetaan paremmin maahanmuuttajien tarpeita vastaavaksi. Aikuisten perusopetukseen tulisi kuulua myös tutustumisjaksoja työelämään. Nuorten oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien osalta selvitetään pikaisesti, onko perusopetuksen järjestäjillä valmiuksia järjestää syksystä 2016 lukien tarvittava määrä perusopetusta tai valmistavaa opetusta. Toivottavasti Tavastialla on edellytykset lisätä koulutusryhmien määrää. Uskon vakaasti, että näin toimimme. Hieno homma. Nuoret tarvitsevat perusvalmiudet, että kouluttautuminen ja työllistyminen on mahdollista.

Kriisejä kokeneiden ja traumaattisia tapahtumia kohdanneiden lasten ja nuorten tunnistamiseen ja ohjaukseen tarvitaan opetus- ja opiskeluterveydenhuollon henkilökunnan lisäkoulutusta. Selvityksessä ehdotetaan, että Opetushallitus laatii tukimateriaaleja opiskelijahuoltoon ja oppilaitosten turvallisuuteen liittyvistä seikoista. Juuri eilen olin monen kollegan kanssa koulutuksessa uhkaavan opiskelijan kohtaamisesta ja toimintavaltuuksista uhkaavissa tilanteissa. Kriisit ja traumat näkyvät myös kouluissa. On hyvä olla valmis ja osata toimia niin, että kaikilla on turvallista opiskella ja olla työssä. 

Noin vuoden mittaisen kotoutumiskoulutuksen ja seuraavien koulutusvaiheiden väliin jää usein viiveitä. Oleskeluluvan saaneiden koulutuspolkuja halutaan nopeuttaa madaltamalla kotoutumiskoulutuksen ja sitä seuraavien koulutusten raja-aitoja. Tässä meillä on jo toimiva VALMA-rakenne sekä meneillään oleva opiskeluvalmiuksia parantavien opintojen koulutus näyttötutkintoihin. Esitetään, että suomen kielen taitoa pitäisi voida kehittää nykyistä paremmin koulutuksen aikana. Menossa on S2-opetuksen kehittäminen. Mallit ja menetelmät ovat monet, samoin oppijat ovat monenlaisia. Tukitoimia on kokeiltu ja kehitetty. Nyt niitä tarvitaan.

Kotoutumiskoulutuksen kaikille yhteisinä sisältöinä tulee olla kieliopinnot, suomalainen yhteiskunta ja työelämä sekä kouluttautumismahdollisuudet. Tämän jälkeen opinnot eriytyisivät kohderyhmittäin. Tavoitteena on mahdollisimman nopea integroituminen tavallisiin opetusryhmiin. Tätä kohtaa jäin miettimään. Kun luin esitystä tarkemmin, jäi minulle epäselväksi se, miten ohjaus tapahtuu ensimmäisen kotoutumiskoulutuksen moduulin päättyessä. Onko ajatus se, että vain parhaiten menestyneet jatkavat kielikoulutuksessa ja muut sijoittuvat työharjoitteluihin, verkko-opiskeluun ja jonkin tietyn ammatin ammattisanaston opiskeluun? Parhaimmillaan tämä toteutuisi Tavastian Lammin NAO/AOV-mallin kaltaisina rakenteina.

Oikein hyvä on, että ohjausryhmä esittää, että maahanmuuttajille suunnattua ammatillisen peruskoulutuksen valmentavaa koulutusta ja tutkintotavoitteista koulutusta lisätään. Joustavaksi tavaksi suorittaa ammatillinen tutkinto, tutkinnon osia tai vahvistaa työelämävalmiuksia luodaan uusi koulutussopimusmalli. Nyt kiinnostuneina odotetaan, millainen rakenne koulutussopimuksesta syntyy, esitys pitäisi olla valmis helmikuun lopussa. Kevään 2016 aikana käynnistetään pilottihankkeita, joissa koulutussopimusmallia kehitetään soveltumaan erityisesti maahanmuuttajien tarpeisiin. 

Maahanmuuttajien koulutukseen on opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa budjetoitu vuodelle 2016 noin 100 miljoonaa euroa. Näistä 75,6 miljoonaa kohdistuu perusopetukseen valmistavaan opetukseen.

 

 Ideoita onnistuneeseen kotouttamiseen

Pedagogit Pedamessuilla

Opelix – Osaava oppilaitos –hanke järjesti Ammattiopisto Tavastiassa henkilöstön pedagogiseen kehittämiseen ja osaamisen jakamiseen suunnatun Pedamessut-tapahtuman 26.-27.1.2016.

Kahden iltapäivän aikana hankkeeseen tutustui ja ajatuksiaan pienryhmissä kertoi noin 150 keskustelijaa ja ideoijaa, pääosin Ammattiopisto Tavastian opettajia, johtoa ja kehittäjiä. Mukana oli henkilöstöä myös Vanajaveden Opistosta ja Forssan Ammatti-instituutista.

Hyvä alku Hämeessä (ESR) –hankkeen pisteellä hankkeen projektipäällikkö esitteli tutustujille hankkeen idean, toimijat, tavoitteet ja toimintaa. Tämän jälkeen tehtävänä oli miettiä maahanmuuttajien yksilöllisiä, nopeita ja kustannustehokkaita keinoja kotoutua – oppia kieli, sijoittua opiskelu- ja työelämään, osaksi yhteiskuntaa sekä jäädä seutukunnalle. Pienryhmiä kannustettiin kirjaamaan ideoita, ajatuksia ja jo käytössä olevia hyviä käytäntöjä, joita olisi hyvä levittää laajemminkin.

Mitä ja miten voimme tehdä paremmin, että kotoutuminen onnistuu?

Kävijöiden vastaukset ja ideat koottiin paperilapuille, jotka projektipäällikkö luokitteli keskenään samantyyppisiin asioihin ja otsikoi. Tuossa yläkuvassa siirtelen lappusia samankaltaisten luo ja innostuneena lueskelen, miten hyviä ajatuksia niistä nousi. 

Ideat on kirjattu ylös ja analysoitu. Niitä käytetään Hyvä alku Hämeessä (ESR)-hankkeen kehittämistyössä sekä myös Ammattiopisto Tavastian maahanmuuttajien koulutuksen kehittämisessä. Kiitos jokaisesta lappusesta, niitä tuli paljon ja jokaisessa oli hyviä pointteja.

Tällaisia otsikoita konkreettisille ideoille ja toiveille löysin. Mahtava lista:

• Henkilöstön monikulttuurisuusosaamisen kehittäminen
• Koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen rakenteiden kehittäminen
• Ammatillisten sisältöjen ja S2-opetuksen integrointi
• Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja hyödyntäminen
• Rahoitus, resurssit, rakenteet
• Opetusmenetelmät ja -materiaalit, tukitoimet
• Suomi toisena kielenä –opetus
• Yhteiskuntatiedon opetus
• Opetusmenetelmät ja tukiratkaisut ammatillisessa koulutuksessa
• Hakeutumisvaiheen ohjaus, alavalinnan varmistaminen
• Maahanmuuttajien oma osaaminen käyttöön kotouttamisessa
• Kotoutumista tukevat yhteiskunnan arvot ja rakenteet
• Asenteet
• Yhteiskunnalliset rakenteet
• Keinoja kotoutua – kansalaisyhteiskunta toimijana
•  Harrastukset, kontaktit, mukaan yhteiskunnan toimintaan

·        Keskustelut olivat rakentavia, avoimia ja kehittämishenkisiä. Oli innostusta ja halua oppia, jakaa toimivia käytäntöjä sekä kehittää omaa työtä. Upeiden kehittäjäihmisten kanssa saan tehdä töitä. 

I

Tulevan tuumintaa Lammin lämmössä

Tällä viikolla Hämeen Ely-keskuksen maahanmuuttoasiain toimikunta kokousti Lammilla SPR:n Hämeen piirin ylläpitämässä Mainiemen hätämajoitusyksikössä. Teemana oli turvapaikanhakijat ja ajankohtaiset turvapaikanhakukuulumiset. Samalla tutustuttiin Mainiemen toimintaan. Kiinnostavaa on, paljon tapahtuu joka päivä.

Koulutussopimus keinona kouluttautua ja työllistyä

Ministeriön kuulumisina kuultiin koulutussopimusajatuksesta maahanmuuttajien ja turvapaikan saavien kouluttautumis- ja työllistymisväylänä. Eilen Opetus- ja kulttuuriministeri tiedottikin asettaneensa selvityshenkilöt valmistelemaan ehdotuksen koulutussopimusmallin käyttöönotosta ammatillisessa koulutuksessa. Mallin tulisi soveltua myös maahanmuuttajien kotouttamiseen joustavana koulutuspolkuna työelämään. Koulutussopimuksella on voitava hankkia ja osoittaa sekä ammatillisten tutkintojen, niiden osien että ei-tutkintotavoitteisen koulutuksen edellyttämä osaaminen. Selvitystyö valmistuu helmikuun aikana, joten pian kuullaan, millaisia tavoitteita, sisältöjä, vastuita, työnjakoa, ohjausta ja rahoitusta tuohon suunnitellaan.

Turvapaikanhakijatilanteesta

Turvapaikanhakijoita saapui Suomeen viime vuonna noin 32 000. Ennakoidaan, että noin 10 000 heistä tulee tarvitsemaan kuntapaikan luvan saatuaan. Alkuvuonna tulijoita on ollut noin 50 päivässä, paine on nyt siirtynyt Suomen itärajalle ja tulijoiden lähtömaat ovat hyvin vaihtelevat. Venäjän suunnalla mahdollisia Suomeen tulijoita on paljon. Samoin väestöä liikkuu koko ajan Balkanin halki kohti pohjoista. Nyt mietitään Dublinin sopimuksen jatkoa, kun aidosti palauttaminen EU:n sisällä sinne, missä on tultu EU:n alueelle, ei ole mahdollista.

Pian ratkaistavia kysymyksiä meillä Suomessa on luvat saavien kuntapaikkojen järjestyminen, kotouttamisen rakenteet Suomeen jääville, kielteisen päätöksen saaneiden tilanne ja ratkaisut, kun palauttamisesta ei ole sopimuksia kaikkien maiden kanssa. Kiinnostavia aikoja elämme ja on tulossa. Hyvä alku Hämeessa (ESR) -hanke osui juuri ytimeen ajassa ja sisällöissä. Palvelurakenne kotouttamiseen nyt tarvitaan.

Mainiemen luonnon rauhaa

SPR:n Hämeen piiri ylläpitää kymmentä vastaanottokeskusta, Lammin vastaanottokeskuksen alaisuudessa toimivat myös Mainiemen hätämajoitusyksikkö ja Iittalan vastaanottokeskus.

Mainiemessä maisemat ovat upeat, Lammin keskustaan on kävelymatkaa nelisen kilometriä. Asukkaat laittavat itse ruokansa ja hankkivat tarvikkeet vastaanottorahallaan. Suomen kielen opetusta on tarjolla kolme tuntia viikossa, lisäksi asukkaat osallistuvat siivoamiseen ja heillä on käytössä liikuntatiloja. Mainiemen puitteet ovat väliaikaiseen asumiseen, tavoite on, että sieltä siirrytään kahdeksan viikon kierrolla vastaanottokeskuksiin. Mainiemen historia on värikäs, siellä on toiminut mm. kasarmi, velkavankila, päihdekuntoutuskeskus ja nyt siis turvapaikanhakijoiden hätämajoitusyksikkö.

Hups, humanisti hupsahti hallintoon

Taivas selkenee sumun takaa. Toinen työviikko Hyvä alku Hämeessä (ESR)-hankkeen projektipäällikkönä menossa. Huomaan innostuvani itselleni oudoista asioista. Hallinto on kiehtovaa!

Olen päässyt pohtimaan ESR-ohjeistuksia asioista, joista en ole kuvitellut olevan ohjeita olemassakaan. Nyt osaan noudattaa jo monenlaisia koukeroita. Tiedän, että henkilötietolomake liikkuu kirjattuna kirjeenä kassakaappiin tai kulunvalvontatilassa olevaan lukittuun kaappiin kahdessa kirjekuoressa sisäkkäin. Ensimmäinen reaktio ohjeisiin perehtyessä oli normien purun vaatimus, mutta kyllä niissä jokaisessa tarkimmassakin ohjeessa vaan on joku oikea syy ja pykälä perusteena. Oikein on oikein toimia. Löydän itsestäni päviä päivältä enemmän nipottajaa. Loppuukohan oppiminen, kun tämä ei enää olekaan epämukavuusaluetta.

ESR-ohjeistusten lisäksi olen päässyt moneen muuhun hankkeen aloitukseen liittyvään hallinnolliseen prosessiin aitiopaikalle. Rekrytointiprosessit erilaisine virkaehtosopimuksineen eri oppilaitoksissa ovat kiehtova viidakko. Tänään upposin arkistonmuodostussuunnitelman uumeniin ja ruokatunti jäi vahingossa pitämättä, kun tuumin ja testailin innolla parasta kansiorakennetta sähköisesti arkistoitaville asiakirjoille. Palavereita pukkaa joka päivälle ja jokaisesta on naputeltu asialista ja muistio, joissa EU-liput liehuvat. Todella kiitollinen olen tässä opetellessani työkavereista, yhteistyökumppaneista ja rahoittajista, joilla on osaamista ja hermoja neuvoa.

Mikä ihme tässä kiehtoo?

Tykkään suunnitella ja rakentaa uutta. Perustusten tekeminen taloon on kivaa. Voi jo kuvitella seinien paikat ja tietää nurkkien olevan suorassa, kun ne itse vatupassilla tarkastaa. Lapioimista tarvitaan, että rakenteet kantaa.

Perustuksiin menee vielä hetki, mutta pikkuisen ajatukset ovat jo karanneet sinne konkreettiseen toimintaankin. Eilen piirreltiin kotoutujan koulutuspolkuja ja mietin, että taitaa syntyä prosessista 3D-malli, ei mahdu nämä laajat variaatiot ja visiot sähköiseksi prosessiksi tai ruutupaperille, edes rullalle väännettynä. Prosesseilla ja toiminnalla on aikaa kirkastua pari vuotta, joten selkeys ja yksinkertaisuus löytyvät kyllä. On hienoa kääntää ajatusta organisaatioiden prosesseista ihmisten omiin kotoutumisen prosesseihin.

Äärimmäisen kiinnostavia nämä kotoutumisen polut ovat. Kiinnostavia ovat eri toimijat ja niiden lähtökohdat toimintaan. Saman ihmisen kotoutumistarina voi näyttää niin kovin monelta riippuen siitä, katsotaanko työpaikan, koulutuksen, perheen, ystävien, sosiaali- ja terveyssektorin, harrastusten, kansalaisjärjestöjen tai ihmisen itsensä näkökulmasta. Poikkihallinnollisuus, erilaiset tavat lähestyä kotoutumista ja toimintakulttuurien rikkaus tuovat säröjä, jotka luovat kiehtovuuden problematiikkaan. Ajatella, saa työkseen ajatella!

Ja kas, huomasin yhteystietojeni löytyvän Tavastian nettisivuilta kohdasta Hallinto. Juu, sitä tämä on.

Numeroiden kertomaa

Tänään olen Hyvä alku Hämeessä (ESR) -hankkeessa miettinyt numeroita komean kartanon kätköissä. Numerot kertovat paljon ja ovat lahjomattomia. Nämä numerot kertovat väestönkehityksestä ja maahanmuuton merkityksestä Hämeenlinnan seudulla. Karu fakta lienee, että jokainen seutu tarvitsee kasvua kehittyäkseen ja kasvaakseen. Ilman väestönkasvua on vaikea haaveilla talouden noususta tai palvelujen paranemisesta. 

Luin Linnan Kehitys Oy:n tilastoja Hämeenlinnan väestönkehityksestä tammi-marraskuussa 2015. Väestönlisäys vuonna 2015 oli vain 17 henkilöä, kun se vuonna 2014 oli vielä 178 ja vuonna 2013 jopa 272 henkilöä. Nettomuutto oli 74 henkilöä tappiolla tammi-marraskuussa 2015, kun vuosi aiemmin olimme 41 henkilöä plussalla ja edellisenä vuonna Hämeenlinnaan muutti 86 henkilöä enemmän kuin täältä pois. Hämeenlinnassa kuoli 68 henkilöä enemmän kuin syntyi. Lohduttomilta väestönkehitysluvuilta pelasti väestönkehityksen positiiviseksi nettomaahanmuutto, +159 henkilöä. Maahanmuuttajia tuli 270 ja maastamuuttajia lähti pois 111. 

Koko Kanta-Hämeen alueella kehitys on negatiivista: Väestö väheni 559 henkilöllä. Plussalla olivat vain Janakkala +27 henkilöä ja Hämeenlinna +17. Karuimmat luvut olivat Tammelassa, missä väki väheni 111 henkilöllä ja Forssassa, jossa asukkaiden määrä putosi 107 henkilöllä. Koko maan kehitys oli 14 372 henkilöä plussalla, josta Uudenmaan osuus oli 15 389 henkilöä, 

Mietityttää

Mietin, mitkä ovat ne keinot, joilla väestönkasvu saadaan nousuun. Hankkeen näkökulmasta keskeistä on, miten maahanmuuttajat hakeutuvat seutukunnalle ja miten he pysyvät täällä. Mietin, miten näihin tilastoihin tulee vaikuttamaan se, kun vastaanottokeskuksissa nyt odottaville turvapaikanhakijoille aletaan tehdä oleskelulupapäätöksiä ja osa heistä sijoittuu kuntiin. Mietin, millä keinoilla maahanmuuttajat saadaan pysymään Kanta-Hämeessä myös oleskeluluvan saatuaan. Mietin, kuinka paljon Uusimaa pystyy ihmisiä vastaanottamaan ja missä vaiheessa päästään muualla jo tuttuun ilmiöön, että suurimpien kasvukeskusten sijaan hakeudutaankin niiden liepeille. Loistava sijainti meillä on. 

Paras keino taitaa olla onnistuneet kotouttamisrakenteet: mahdollisuus työllistyä nopeasti, päästä joustavasti kielikoulutuksiin, päivittää ammatillista osaamistaan, saada näkyväksi muualla hankittu osaaminen, kiinnittyä yhteiskuntaan - tulla osaksi yhteisöä. Meidän kannattaa kotouttaa tulijat ja oleskeluluvan saajat laadukkaasti ja tehokkaasti, jotta elinvoimaa ja kasvua syntyy. 

Hyvää alkua Hämeessä

Vuoden alkaessa aloitin projektipäällikkönä uudessa Hyvä alku Hämeessä (ESR) -hankkeessa. Ensimmäiset päivät ovat menneet ESR-hallinnon opiskeluun ja työtehtävien aikatauluttamiseen.

Hanketta rahoittavat Euroopan Sosiaalirahasto, Uudenmaan Ely-keskus, Hämeenlinnan kaupunki ja Koulutuskuntayhtymä Tavastia. Hanke alkoi vuoden 2016 alussa ja jatkuu tammikuun 2018 loppuun asti. Hanketta koordinoi Koulutuskuntayhtymä Tavastia, osatoteuttajina ovat Hämeenlinnan kaupunki, Hämeenlinnan seudun Setlementti ry. ja Suomen Akateemisten Naisten liiton Luetaan yhdessä -verkosto. Projektissa on toimijoita kaikista organisaatioista, seitsemän henkilön voimin työtä tehdään tulevat kaksi vuotta - osin toimijoiden rekrytoinnit ovat vielä menossa. Tavastian osalta minun ja projektisihteerin lisäksi toimivat projektisuunnittelijat Ammattiopisto Tavastiasta ja Vanajaveden Opistosta.

Mitä tavoitellaan?

Hankkeen tavoite on kehittää toimiva alueellinen palvelumalli, jossa kotoutumisen alkuvaiheessa olevat maahanmuuttajat saavat palveluja joustavasti, tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Hankkeessa kuvataan kotoutumisen alkuvaiheen prosessit ja palveluketjut alueen eri kotoutumisesta vastuussa oleville toimijoille. Samalla vähennetään eri organisaatioiden mahdollisesti päällekkäisiä toimintoja. Kotoutumistyö tehostuu ja sen laatu paranee, kun palveluketjut toimivat koordinoidusti. Kotoutumisen tehostuminen vahvistaa maahanmuuttajien siirtymistä työmarkkinoille ja heidän kiinnittymistään alueelle. Tehdään prosessi- ja verkostotyötä, vahvistetaan toimijoiden monikulttuurisuusosaamista koulutuksin ja mentoroinnein sekä kehitetään uusia kotoutumiskoulutusmalleja mm. työpaikoille suoraan työelämään tuleville ja vapaaehtoistyön avulla.

Mitä syntyy?

Hankkeen tuloksena syntyy kuntien, työhallinnon, koulutusorganisaatioiden, kolmannen sektorin ja maahanmuuttajien itsensä kehittämä alkuvaiheen kotoutumisen toimintamalli. Mallissa palvelujärjestelmän katvealueet ja päällekkäisyydet on poistettu, kotoutumisprosessin vastuut ja työnjaot ovat selkeät ja viestintä organisaatioiden välillä toimii tehokkaasti. Maahanmuuttajat toimivat aktiivisina kansalaisina ja omien palvelujensa kehittäjinä sekä tukevat toisiaan vapaaehtoistyön verkostoissa. Työelämä tunnistaa maahanmuuttajat kansainvälistymisen ja kasvun resurssina.

Kertoilen tässä blogissa hankkeesta ja sen etenemisestä tarkemmin.