sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Kulttuureista kutkuttavia keskusteluja


Opehommissa


Olen viime viikkoina päässyt opettamaan ja keskusteluttamaan kulttuureista, niiden eroista ja siitä, mitä kulttuurieroista kannattaisi ottaa huomioon maahanmuuttajia opettaessa ja ohjatessa. Sain esitellä Hyvä alku Hämeessä ESR-hanketta HAMK:n ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijoille. Syntyi mainiota pedagogista keskustelua kulttuurien huomioimisesta ja ammatillisen koulutuksen uudistamisesta. Fiksuja, pohtivia ja reflektoivia uusia opettajia on tulossa.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston uusien ohjausmenetelmien koulutuksessa oli kuulijoita leffateatterin iso sali täynnä, paljon perusopetuksen opinto-ohjaajia, työhallinnon ohjaushenkilöstöä ja järjestöjen ohjaustyötä tekeviä. Puhuimme monikulttuurisen ohjauksen haasteista ja iloista yhdessä työhallinnon Elina Sorvarin kanssa. Esiin nousi verkostotyön vahvuus, moniammatillisuus ja luottamus verkoston toimijoiden välillä. Yleisö nosti esiin ja toivoi keinoja rakentaa kulttuurien välistä yhteistyötä sekä edistää suvaitsevuutta ja monikulttuurisuutta yhteisössä.

Kolmannen kerran pääsin puhumaan samoista teemoista Hyvän alun henkilöstökoulutuksessa Ammattiopisto Tavastian henkilöstölle. Erityisesti ilahdutti keskustelun avoimuus, aika on kypsä sille, että myös ongelmia nostetaan rohkeasti esiin ja niihin etsitään ratkaisuja yhdessä. Monet näkökulmat kohtasivat ja pääsimme vertaisoppimaan toistemme kokemuksista. Aito pedagoginen arvokeskustelu syntyy kuin itsessään, kun työkavereiden kesken mietitään, miten kukin jonkin tilanteen kokeen. Hienoja tilanteita, näistä opitaan ja jatketaan eteenpäin.

Kulttuurien jäävuori


Lempiteemojani henkilöstön monikulttuurisuuskoulutuksessa on kulttuurien jäävuori, josta meren pinnan yläpuolella on pieni osa: vaatetus, juhlat, tavat, symbolit… Suurin osa jäävuoresta on veden pinnan alla, siellä on se, mikä ei näy ulospäin: arvot, eettiset kysymykset, käsitys oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta…

Jäävuoressa näemme yleensä vain sen pinnalla olevan osan, se myös sulaa ja muokkautuu melko helposti auringossa, tuulessa tai tuiskussa.

Veden alla oleva osa on se isompi osa, joka yleensä on piilossa, näkymättömissä. Riski törmätä on valtamerilaivallakin suurin, kun mitään ei pinnan yläpuolella näy. Veden pinnan alla olevat kulttuuriset tekijät eivät hevillä muutu. Vaikea olisi kuvitella kovin paljon perusarvojensa muuttuvan, vaikka toiseen kulttuuriin muuttaessa muuttaisikin ulkoisia pinnan yläpuolelle näkyviä asioita uuden kulttuurin mukaiseksi. Huivin voisin laittaa päähän, oppia tervehtimään ja hoitamaan asioitani toisin, mutta vaikkapa demokratiasta tai tasa-arvo-ajattelusta en missään itse luopuisi.

Miten ottaa huomioon niin itsessään kuin ohjattavassaan kulttuuriset erot? Miten tunnistaa niin toisen kuin ikioman jäävuoren sisuksissa olevia arvoja sekä asioita ja nostaa niitä keskustelussa esiin arvostaen ja yhteistä näkemystä etsien?

Hienointa opettajuudessa kai ovat juuri nämä hetket, joissa opitaan yhdessä ja tajuaa itsekin keskustelun jälkeen osaavansa jotain hitusen aiempaa paremmin. 

3 kommenttia:

  1. Tämä on mielenkiitoinen ajatus: "vaikkapa demokratiasta tai tasa-arvo-ajattelusta en missään itse luopuisi". Mutta onko se totta myös toisinpäin? Itse muutin Suomeen noin 20 vuotta sitten. Omassa kulttuurissani ei esim. hyväksytä homoja ja joitakin vähemmistöjä, heitä pilkataan ja sorretaan. Kyllä minä osasin luopua näistä tunteistani melko nopeastikin Suomeen tultuani, enkä tästä syystä tykkää ollenkaan, että minua pidetään edelleen sen maan ja sen kulttuurin edustajana. Sinun tekstistäsi jotenkin saa sellaisen käsityksen, että me maahanmuuttajat emme ikinä luovu omista arvoistamme. Se ei pidä missään nimessä paikkaansa.

    VastaaPoista
  2. Onko tosiaan niin, että ihminen ei voi luopua arvoistaan? Itse muutin Suomeen noin 20 vuotta sitten maasata, jossa esim. homoja ja joitakin vähemmistöjä sorretaan, pilkataan ja annetaan kärsiä. Tullessani minulla oli juuri tällaisia tunteita heitä kohtaan. Silti melko nopeasti näistä arvoista luovuin, enkä enää voi niitä ymmärtää. Sinun tekstisi antaa ymmärtää, ettei tällaista voi tapahtua koskaan. En missään nimessä halua, että suomalaiset ajattelisivat minusta edelleen lähtömaani arvojen kautta. Eikä tässä voida ajatella mitään "hyviä" ja "pahoja" arvoja, koska näitä asioita siellä pidetään yhtä hyvänä kuin tasa-arvoa täällä.

    VastaaPoista
  3. Hei,
    Kiitos hyvistä kommenteista. Ajattelen, että meidän jokaisen jäävuori muuttuu, muokkautuu, joskus sulaakin. Jotkut osat ovat helpommin muokkautuvia ja jotkut syvemmällä meissä jokaisessa. Itselläni olisi helpointa muuttua asioissa, jotka eivät minulle ole aropohjalta kovin tärkeitä, vaikkapa pukeutuminen. Vaikeaa olisi muuttua niiltä osin, jotka minulle ovat itseäni kannattelevia perusarvoja. Jollekulle noita ovat vaikkapa uskonto, poliittinen suuntautuminen, perhearvot, vanhempien kunnioittaminen. Kaikki me rakennamme elämämme joillekin arvoille ja käsityksille siit, miten tahdomme elää. Ja juu, aivan oikeassa olet, kyllä maahanmuuttajien arvot muuttuvat, niin myös suomalaisten. Vaikkapa tuo suhtautuminen homouteen on hyvä esimerkki muutoksista. Esimerkiksi persialaisten Rumin tai Sadin runoissa käsitys rakkaudesta oli hyvin erilainen kuin se oli samalla alueella Khomeinin aikaan. Moni homo koki ja kokee tulevansa vainotuksi juuri tuon poliittisen/uskonnollisen homoutta tuomitsevan suhtautumisen vuoksi ja siksi lähti etsimään turvallista paikkaa elää muualta. Vastaavasti Suomessa homous oli vielä muutama vuosikymmen sitten rikos tai sairaus. Ihmiset muuttuvat, yhteiskunnat muuttuvat ja ajat muuttuvat. Hyvä niin. Yritin kuvata jäävuorivertauksella sitä, että joissakin asioissa muutos on ihmiselle yleensä helpompaa/ nopeampaa kuin toisissa. Hankalinta kotoutuminen on yleensä nuorena tulleille, jotka eivät ole ehtineet muodostaa oman jäävuorensa perustaa lähtömaasaan. Nuori joutuu arvotyhjiöön, jos ei koe lähtömaansa kulttuurin arvoja omiksi eivätkä suomalaiset arvot ole sen lähempänä. Arvostan sitä, että meillä kaikilla on vapaus elää arvojemme mukaisesti. Ohjaustyössä on viisasta ottaa huomioon se, miten ohjattava ajattelee ja miettiä työtään asiakaslähtöisesti. Jos esimerkiksi ohjattavalle tärkeintä on yhteisö ja perhe, voi ohjata ja motivoida eri keinoila kuin silloin, jos tärkeintä on yksilöllisyys ja nuoren ikioma elämä muiden ajatuksista piittaamatta. Pätee niin suomalaisiin kuin maahanmuuttajiinkin. Tärkeää on herätä huomaamaan, että on olemassa monenlaisia ihmisiä, jotka ajattelevat ja arvostavat eri tavoin eri asioita. Kun tunnistaa itsessään omat arvonsa, on helpompi tunnistaa ne myös toisessa.

    VastaaPoista