Ideoita isolta kirkolta
Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu ja koulutuksen rahoitusleikkaukset sekä rakenteellinen uudistaminen ovat mielenkiintoinen haaste. Paljon uutta pitää tehdä, että koulutus hoituu. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama ohjausryhmä kartoitti turvapaikanhakija- ja maahanmuuttotilanteesta aiheutuvia välittömästi käynnistettäviä toimenpiteitä koulutuksessa, kulttuurissa, liikunnassa ja nuorisotyössä. Ehdotukset luovutettiin tänään opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle. Joustavia ja yksilöllisiä polkuja tarvitaan, kuten ministeri Grahn-Laasonenkin toteaa.
Paljon on tekeillä ja jo tehtykin. Tavastiassa olemme olleet aivan ajassa kokeiluissamme ja kehittämistyössä. Oikein hyvä näin. Aikuisten perusopetus uudistetaan paremmin maahanmuuttajien tarpeita vastaavaksi. Aikuisten perusopetukseen tulisi kuulua myös tutustumisjaksoja työelämään. Nuorten oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien osalta selvitetään pikaisesti, onko perusopetuksen järjestäjillä valmiuksia järjestää syksystä 2016 lukien tarvittava määrä perusopetusta tai valmistavaa opetusta. Toivottavasti Tavastialla on edellytykset lisätä koulutusryhmien määrää. Uskon vakaasti, että näin toimimme. Hieno homma. Nuoret tarvitsevat perusvalmiudet, että kouluttautuminen ja työllistyminen on mahdollista.
Kriisejä kokeneiden ja traumaattisia tapahtumia kohdanneiden lasten ja nuorten tunnistamiseen ja ohjaukseen tarvitaan opetus- ja opiskeluterveydenhuollon henkilökunnan lisäkoulutusta. Selvityksessä ehdotetaan, että Opetushallitus laatii tukimateriaaleja opiskelijahuoltoon ja oppilaitosten turvallisuuteen liittyvistä seikoista. Juuri eilen olin monen kollegan kanssa koulutuksessa uhkaavan opiskelijan kohtaamisesta ja toimintavaltuuksista uhkaavissa tilanteissa. Kriisit ja traumat näkyvät myös kouluissa. On hyvä olla valmis ja osata toimia niin, että kaikilla on turvallista opiskella ja olla työssä.
Noin vuoden mittaisen kotoutumiskoulutuksen ja seuraavien koulutusvaiheiden väliin jää usein viiveitä. Oleskeluluvan saaneiden koulutuspolkuja halutaan nopeuttaa madaltamalla kotoutumiskoulutuksen ja sitä seuraavien koulutusten raja-aitoja. Tässä meillä on jo toimiva VALMA-rakenne sekä meneillään oleva opiskeluvalmiuksia parantavien opintojen koulutus näyttötutkintoihin. Esitetään, että suomen kielen taitoa pitäisi voida kehittää nykyistä paremmin koulutuksen aikana. Menossa on S2-opetuksen kehittäminen. Mallit ja menetelmät ovat monet, samoin oppijat ovat monenlaisia. Tukitoimia on kokeiltu ja kehitetty. Nyt niitä tarvitaan.
Kotoutumiskoulutuksen kaikille yhteisinä sisältöinä tulee olla kieliopinnot, suomalainen yhteiskunta ja työelämä sekä kouluttautumismahdollisuudet. Tämän jälkeen opinnot eriytyisivät kohderyhmittäin. Tavoitteena on mahdollisimman nopea integroituminen tavallisiin opetusryhmiin. Tätä kohtaa jäin miettimään. Kun luin esitystä tarkemmin, jäi minulle epäselväksi se, miten ohjaus tapahtuu ensimmäisen kotoutumiskoulutuksen moduulin päättyessä. Onko ajatus se, että vain parhaiten menestyneet jatkavat kielikoulutuksessa ja muut sijoittuvat työharjoitteluihin, verkko-opiskeluun ja jonkin tietyn ammatin ammattisanaston opiskeluun? Parhaimmillaan tämä toteutuisi Tavastian Lammin NAO/AOV-mallin kaltaisina rakenteina.
Oikein hyvä on, että ohjausryhmä esittää, että maahanmuuttajille suunnattua ammatillisen peruskoulutuksen valmentavaa koulutusta ja tutkintotavoitteista koulutusta lisätään. Joustavaksi tavaksi suorittaa ammatillinen tutkinto, tutkinnon osia tai vahvistaa työelämävalmiuksia luodaan uusi koulutussopimusmalli. Nyt kiinnostuneina odotetaan, millainen rakenne koulutussopimuksesta syntyy, esitys pitäisi olla valmis helmikuun lopussa. Kevään 2016 aikana käynnistetään pilottihankkeita, joissa koulutussopimusmallia kehitetään soveltumaan erityisesti maahanmuuttajien tarpeisiin.
Maahanmuuttajien koulutukseen on opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa budjetoitu vuodelle 2016 noin 100 miljoonaa euroa. Näistä 75,6 miljoonaa kohdistuu perusopetukseen valmistavaan opetukseen.
Kriisejä kokeneiden ja traumaattisia tapahtumia kohdanneiden lasten ja nuorten tunnistamiseen ja ohjaukseen tarvitaan opetus- ja opiskeluterveydenhuollon henkilökunnan lisäkoulutusta. Selvityksessä ehdotetaan, että Opetushallitus laatii tukimateriaaleja opiskelijahuoltoon ja oppilaitosten turvallisuuteen liittyvistä seikoista. Juuri eilen olin monen kollegan kanssa koulutuksessa uhkaavan opiskelijan kohtaamisesta ja toimintavaltuuksista uhkaavissa tilanteissa. Kriisit ja traumat näkyvät myös kouluissa. On hyvä olla valmis ja osata toimia niin, että kaikilla on turvallista opiskella ja olla työssä.
Noin vuoden mittaisen kotoutumiskoulutuksen ja seuraavien koulutusvaiheiden väliin jää usein viiveitä. Oleskeluluvan saaneiden koulutuspolkuja halutaan nopeuttaa madaltamalla kotoutumiskoulutuksen ja sitä seuraavien koulutusten raja-aitoja. Tässä meillä on jo toimiva VALMA-rakenne sekä meneillään oleva opiskeluvalmiuksia parantavien opintojen koulutus näyttötutkintoihin. Esitetään, että suomen kielen taitoa pitäisi voida kehittää nykyistä paremmin koulutuksen aikana. Menossa on S2-opetuksen kehittäminen. Mallit ja menetelmät ovat monet, samoin oppijat ovat monenlaisia. Tukitoimia on kokeiltu ja kehitetty. Nyt niitä tarvitaan.
Kotoutumiskoulutuksen kaikille yhteisinä sisältöinä tulee olla kieliopinnot, suomalainen yhteiskunta ja työelämä sekä kouluttautumismahdollisuudet. Tämän jälkeen opinnot eriytyisivät kohderyhmittäin. Tavoitteena on mahdollisimman nopea integroituminen tavallisiin opetusryhmiin. Tätä kohtaa jäin miettimään. Kun luin esitystä tarkemmin, jäi minulle epäselväksi se, miten ohjaus tapahtuu ensimmäisen kotoutumiskoulutuksen moduulin päättyessä. Onko ajatus se, että vain parhaiten menestyneet jatkavat kielikoulutuksessa ja muut sijoittuvat työharjoitteluihin, verkko-opiskeluun ja jonkin tietyn ammatin ammattisanaston opiskeluun? Parhaimmillaan tämä toteutuisi Tavastian Lammin NAO/AOV-mallin kaltaisina rakenteina.
Oikein hyvä on, että ohjausryhmä esittää, että maahanmuuttajille suunnattua ammatillisen peruskoulutuksen valmentavaa koulutusta ja tutkintotavoitteista koulutusta lisätään. Joustavaksi tavaksi suorittaa ammatillinen tutkinto, tutkinnon osia tai vahvistaa työelämävalmiuksia luodaan uusi koulutussopimusmalli. Nyt kiinnostuneina odotetaan, millainen rakenne koulutussopimuksesta syntyy, esitys pitäisi olla valmis helmikuun lopussa. Kevään 2016 aikana käynnistetään pilottihankkeita, joissa koulutussopimusmallia kehitetään soveltumaan erityisesti maahanmuuttajien tarpeisiin.
Maahanmuuttajien koulutukseen on opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa budjetoitu vuodelle 2016 noin 100 miljoonaa euroa. Näistä 75,6 miljoonaa kohdistuu perusopetukseen valmistavaan opetukseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti